Tapiola

Tapiola
Heiki von Hertzen:Koti vaiko kasarmi lapsillemme. Asunnontarvitsijoiden näkökohtia asunto- ja asemakaavakysymyksissä. Väestöliitto 1946. (WSOY).
Pamfletti, joka antoi sysäyksen Tapiolan suunnittelulle. Kirja oli kirjoitettu oloissa, joissa maata riivasi asuntopula ja ahdas asuminen. Helsingissä oli umpikortteleiden sisäpihat vallattu autoille ja lapset menettäneet viimeisetkin leikkipaikat. Tilalle haluttiin väljä kaupunki, jossa ihmisillä on tilaa olla lähellä luontoa ja lapsille avaruutta telmiä.
Alle satasivuinen kirjanen on runsaasti kuvitettu niin ihailtavin kuin varoittavin esimerkein. Itse asiassa kirjan sisällöstä saa kuvan jo kantta katsomalla.  Hertzen kertoo puutarhakaupungin ideologiasta kaiken muun paitsi sen synnyn. Ensimmäisenä puutarhakaupungista uneksivat lontoolaiset toisen maailmansodan kauhujen aikana. Kaupungista, joka olisi rakennettu niin väljästi, ettei sitä maksaisi vaivaa pommittaa.
Hertzenin kirja on nykyään hyvin saatavilla kirjastosta, sillä siitä otettiin vuonna 2013 uusintapainos.
Itsenkin Tapiolassa tuolloin asunut sosiologi kirjoitti kirjan, jossa pyrki osoittamaan, että Tapiola oli vahingollinen projekti, tulonsiirto köyhiltä rikkaille. Kirjassa hän kuvaa Tapiolaa ja haastattelee suuren määrän kaupunginosan asukkaita. Kirja aloitti perinteen, jossa Tapiola julistetaan epäonnistuneeksi ja esikuvaksi nostetaan milloin mikäkin asuinalue milloin mistäkin kaupungista. Nykyään katsotaan, että kirja kertoo enemmänkin aikansa asenneilmastosta kuin aiheestaan. Tästä huolimatta se on sittemmin noussut arvoon arvaamattomaan: kirjan autenttiset kuvaukset haastatteluineen vanhasta Tapiolasta ja tapiolalaisista ovat jälkikäteen katsoen arvokasta dokumentointia.
Tapiola, elämää ja arkkitehtuuria. Toim. Timo Tuomi, Rakennustieto 2003.
Tapiolan juhlakirja on iso valokuvateos mielenkiintoisine artikkeleineen. Kansikuva on otettu Mäntytornin jäätelöbaarin terassilta.  Sittemmin Tapiolan symboliksi on tullut Keskustorni, johon on myös siirtynyt muutamia Mäntytorniin liittyviä legendoja. Juhlakirja esittelee Tapiolan suunnittelua ja rakentamista. Kuvitus sisältää ulkokuvien lisäksi myös interiöörejä.
Ulkokuvista kiinnostavimpia mielestäni ovat eri aikakausilta peräisin olevat isot yleiskuvat. Eniten kirjoittajia näyttää kiehtoneen Blomstedtin ketjutalot Menninkäisentiellä, sillä niistä on eniten kuvia. Itse en ymmärrä näiden tapiolalaisten kanakopeiksi kutsumien rakennusten kauneutta, mutta arkkitehteihin ne tekevät suuren vaikutuksen, vaikkapa näin: ” Kohdetta pidetään eräänä arkkitehtonisesti parhaiten hallittuna asuintalokokonaisuutena Suomessa.(Wikipedia). Blomstedt suunnitteli myös tien vastakkaiselle puolelle rivin kerrostaloja. Tämä oli yksi Tapiolan ideoista: sama arkkitehti suunnitteli koko näkymän.
Kirjan kuvissa lapset telmivät tai perheet tallustelevat Tapiolan maisemissa. Minulle mieleisin kuva on sivulla 77, siinä Keskustorni näyttää nousevan suoraan lumiselta niityltä.
Tapiolan 50-vuotisjulkaisusta tehtiin myös ruotsinkielinen rinnakkaispainos Hagalund – liv och arkitektur.
Mikko Airaksinen