Puolen maailman valtias

Nykyään on muodissa kirjoittaa kirja näennäisesti jostain henkilöstä tai tapahtumasta, mutta todellisuudessa piirretäänkin ajankuva.
Näin tekee Valtonenkin kirjassaan. 1500-luku oli vuosisata, jolloin moderni valtio ja kapitalismi syntyivät ja Euroopan maailmanmahdin nousu alkoi. Vuosisadan symboliksi kohoaa valtavaa aluetta hallinnut keisari Kaarle V. Kaarle oli tarmokas ja kielitaitoinen ja hallitsi jättiläisvaltakuntaa, jota ei voinut mitenkään käsittää tai puolustaa. Siihen kuului Itävalta, Saksa, Benelux-maat, Espanja, suuri osa Italiaa, Tsekki, Unkari ja alueita Balkanilla. Kaarle syntyi vuonna 1500, juuri sopivasti.
Jumalalle puhun espanjaa, naisille italiaa, miehille ranskaa ja hevoselleni saksaa.                               
           Kaarle V
Valtonen kertoo, miten valtio – ja sen rahoitus – syntyivät. Hän kumoaa käsityksen, että kapitalismi tarvitsi protestantismia kehittyäkseen. Euroopan siirtomaavallan syntyä kuvataan tarkasti, samalla kerrotaan Euroopan ulkopuolisten maiden kehityksestä. Tämä on lukijan kannalta hiukan puuduttavaa, pitääkö jokainen Intian dynastia käsitellä? Toisaalta miksei sitten käsitellä asteekkien valtakuntaa samalla pieteetillä?
Valtonen on ihailtavan tarkka. Kaupungistumisen mukana seuranneen köyhyysongelman käsittelyssä ei pelkästään kuvata Englannin hirviömäisiä irtolaislakeja, vaan kerrotaan myös, että kansa ei lakeja suvainnut eivätkä viranomaiset suostuneet niitä soveltamaan.
Noituusjakso sen sijaan tuntuu minusta vanhentuneelta, paremman kuvan saisi lukemalla Marko Nenosen Noitavainot Euroopassa III.
Valtonen esittää, että ennen Kolumbusta Amerikassa kävi monta muutakin, bretagnelaiset, irlantilaiset, viikingit. Samoin hän tuntuu uskovan, että Marco Polo oikeasti kävi Kiinassa. Tästä jälkimmäisestä ei tutkimus taida olla samaa mieltä.
Kaiken kaikkiaan kirja on mainio kuvaus kiehtovasta ajanjaksosta ja henkilöstä, joka kohoaa sen symboliksi. Niin ja lopussa pitää aina pilkunviilata jotain. Kirjassa pari kertaa mainitulla hyödykkeellä, brasil-puulla on oikea suomenkielinenkin nimi: bresilja.

Mikko Airaksinen