Epätavallinen lukija

Alan Bennett:Epätavallinen lukija. Suom. Heikki Salojärvi. Basam Books 2008.
Alan Bennett (s. 1934), on monipuolinen kirjailija, näytelmäkirjailija, teatteri-, elokuva- ja radiopersoonallisuus.
Epätavallista lukijaa luonnehditaan nautittavaksi satiiriksi. Tarina alkaa siitä, kun kuningatar Elisabet II erehtyy puolivahingossa kirjastoautoon. Seuraukset ovat järisyttävät: kuningatar alkaa lukea!
Kirjassa ihmiset tyypitellään omanlaisikseen. Linnan henkilökunta on asemastaan ja rutiineistaan mustasukkaisesti kiinni pitävää väkeä. Poliitikot ovat sivistymättömiä toopeja. Kirjailijat ovat arrogantteja hyypiöitä, jotka arvostavat vain itseään (vaikka arvoa on vain heidän teoksillaan). Kaikki he kokevat kuningattaren lukuharrastuksen jonkinlaiseksi uhaksi.
Kaikkein kiinnostavin persoonallisuus on kuningatar itse, Bennetillä on kiinnostava näkemys siitä, millaiseksi muotoutuu ihminen, joka kasvaa kuningattaren tavoin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Sen sijaan kuva kirjailijoista ei mielestäni ole ihan oikea: luullakseni he paistattelevat mielellään merkkihenkilöiden suosiossa, eivätkä siis olisi yliolkaisia kuningattarelle. (Kuten Bennett itsekin tekee piirtäessään myönteisen kuvan kuningattaresta henkilönä: häneen satiiri ei juuri osu).
Saamme tarinan ohessa tietää myös, miksi koirat niin mielellään repivät kirjoja. Kirjastokoira Börjeä tietysti lukuun ottamatta!
Kirjassa on tällaisia huomioita: turvamiehet takavarikoivat kuningattaren kätkemän kirjan luullen sitä pommiksi. Elisabet miettiikin, että näinhän se on: pommi joka räjäyttää mielikuvituksen.
Tarinan lopuksi kuningatar alkaa kirjoittaa. Tässä kohden kommentoidaan niitä Englannin hallitsijoita, jotka ovat kirjoittaneet jotain. Tässä Bennetiltä unohtuu 1600-luvun alussa hallinnut Jaakko I, joka kirjoitti useita kirjoja.
Mikko Airaksinen