Stoner

John Williams: Stoner. Bazar 2015. Suom. Ilkka Rekiaro
Suurin amerikkalainen romaani, josta et ole koskaan kuullut. (Julian Barnes).
William Stoner syntyi 1800-luvun lopulla köyhään maanviljelijäperheeseen. Koulun jälkeen Stonerin isä laittaa poikansa yllättäen yliopistoon, lukemaan agronomiksi. Yliopistossa pitää lukea pääaineen lisäksi englanninkielistä kirjallisuutta. Asia pelottaa Stoneria ensin, mutta pian hän rakastuu kirjallisuuteen ja vaihtaa pääainetta. Maata viljelemään hän ei enää palaa.
Stoner jää yliopistoon ja tekee uran kirjallisuustieteen professorina. Hänen elämänsä on täynnä vastoinkäymisiä. Rakkaudeton avioliitto, tyttären luisuminen pois isän läheisyydestä, akateeminen juonittelu työpaikalla. Molemmat maailmansodat kauhistuttavat kiihkoiluineen ja menetyksineen.
Jollakin tapaa nämä kauhistukset jäävät taka-alalle ja pääasiaksi nousevat hyvät asiat: lyhyt rakkaussuhde, ystävyys, kirjallisuuden maailma, opettaminen.
Stoneri kuoltua kuusikymppisenä hänen kollegansa muistelevat häntä enää harvoin. Kirja yrittää kertoa, että ihmiselämä on suurempi, kuin sen jättämä jälki. Stoner eli hyvän elämän, samoin kun hänen vaatimattomat, maatyössä raataneet vanhempansa.
Stoner ilmestyi 1965. Se sai myönteiset arvostelut, mutta painui sitten unohduksiin. Uuden tulemisensa se sai 2000-luvulla, uusien painosten ja Anna Gavaldan ranskankielisen käännöksen myötä. Kirjailija itse oli tässä vaiheessa kuollut. Nyt teos on kulttikirja.
Käännöksestä sen verran, että teoksessa käytetään käsittämättömästi sanaa sahti. Kääntäjä on ehkä tavoitellut sanaa ”kilju” tai ”olut”. Muulta osin käännös on tietysti hyvä.
Kuulin kirjasta ensimmäisen kerran Nannan kirjallisuusblogista. Kun kollegani ylistivät Stoneria kovasti, päätin lopulta lukea sen. Kannatti, sillä Stoner jäi todella mieleen.

Mikko Airaksinen
  1. Mikko A.

    22.1.2016 at 09:51

    "Sahti" on akuteoksessa "hooch", eli kotipolttoista viskiä. "Pontikka" olisi parempi käännös kuin sahti.

Comments are closed.