Perhonen ja jaguaari

Eletään vaihtoehtohistoriassa. Kiinalaiset ovat purjehtineet Amerikkaan ennen Kolumbusta ja Cortésin johtamat espanjalaiset konkistadorit ovat kohdanneet asteekkien valtakunnan jossa ihmiset ovat kehittäneet vastustuskyvyn vanha maailman taudeille ja aseistautuneet tykistöllä – ja näin valloittajat lyötiin takaisin.
Kirjan ensimmäiset novellit tapahtuvat lähitulevaisuudessa. Pohjois-Amerikassa on kolme valtiota. Katkeran sisällissodan repimä Suur-Mexica, jossa vallitsee veriuhrien kulttuuri, joka yhdistää obsidiaaniveitsen ja nanoteknologian. Suur-Mexica tuottaa tietokoneet, niiden näytöllä on aloituskuvana perhonen, joka symboloi asteekkien viisauden ja tietokoneiden jumalaa Quetzalcoatlia.
Toinen valtio on Kiinasta itsenäistynyt Xuya, jonka hallitsijat vaalivat itämaista kulttuuria. Kolmantena on köyhtynyt ja ulkopuolisilta eristäytyvä Yhdysvallat.
Novelleissa käydään Suur-Mexican sisällissotaa tai ratkotaan rikos- ja katoamisjuttuja. Xuyaan paenneet maxicapakolaiset ovat katkeria sodan jäljiltä ja sopeutuvat vaikeasti uuteen ympäristöön. Eri kulttuurit halveksivat toisiaan.
Bodardin tapaan kaikki sattuu: pahoinpitely, kidutus, itseuhraus, synnytys. Katkeruus ja ulkopuolisuus leimaavat monia hahmoja.
Kokoelman jälkipuoliskon tarinat sijoittuvat kauas tulevaisuuteen, kaukaisille avaruusasemille. Kun ihminen ja avaruusalus yhdistetään mitä tapahtuu sen hajotessa / kuollessa? Romutetaan vai haudataan?
Aliette de Bodard vieraili Suomessa kesällä 2013 ja osallistui Finncon-tapahtumaan.

Mikko Airaksinen