Stephen Crane (1871-1900)

Amerikkalainen kirjailija Crane onnistui siinä, missä Timo K. Mukka: luomaan kirjallisen tuotannon ja kuolemaan alle kolmikymppisenä.
Hänen ensimmäinen romaaninsa käsitteli New Yorkin köyhälistöä. Hän joutui kustantamaan sen itse, mutta se ei juurikaan myynyt. Suurimman osan painosta hän poltti kaminassapysyäkseen lämpimänä.
Sen sijaan Yhdysvaltain sisällissotaan liittyvä romaani Punainen kunniamerkki oli menestys. Sisällissodan veteraanit vannoivat, että juuri tuollaista se oli! Ihmisten oli vaikea uskoa, että Crane ei ollut palvellut armeijassa. Punainen kunniamerkki suomennettiin vuonna 1956 ja on Helmet-kirjaston keskusvarastossa.
Tämän jälkeen Crane lähti länteen. Lännen legenda oli jo kovaa vauhtia hiipumassa, mutta Crane halusi nähdä viimeisen silmäyksen. Hän onnistui joutumaan meksikolaisen rosvojoukon takaa-ajamaksi; myöhemmin hän joutui merihätään Karibian merellä. Tätä elämysmatkailun ihanuutta! Tästä moni maksaisi!
Nämä kokemukset vaikuttivat hänen tuotantoonsa, ensin mainittu novelliin Takaa-ajo, jälkimmäinen hänen parhaana novellinaan pidettyyn tarinaan Avoveneessä. Takaa-ajo on julkaistu teoksessa Morsian saapuu kaupunkiin (2007), Avoveneessä taas kirjassa Amerikkalaisiakertojia.(1959, toim. Helleman), myös tämä on keskusvarastossa.
Kuvamme Villistä Lännestä perustuu lähinnä kioskikirjallisuuteen. Stephen Crane on harvoja vakavasti otettavia länttä kuvanneita kirjailijoita. Cranen tekstissä yhdistyvät realistinen kuvaus, korkeakieliset ilmaisut, puhekieli ja liioittelevat kielikuvat: ”meksikolaisilla oli rakennustyömaan kokoiset satulat”.
Kokoelmassa Morsian saapuu kaupunkiin on Sininen Hotelli-niminen kertomus. Se on julkaistu myös eripainoksena (Suomen länkkäriseura, 2005). Tämän tarinan traaginen loppu ei johdu siitä, että keskushenkilö olisi Villissä Lännessä, vaan siitä, että hän luulee olevansa siellä.
Mikko Airaksinen