Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike

Mielensäpahoittaja on vuosia asunut yksin. Hänen luonaan käy Ruma Ihminen, joka osaa lämmittää saunan ja kylvettää ja ruokkia Mielensäpahoittajan. Homma sujuu hienosti, kuin Foord Eskortin huolto ja pesu. Ruma Ihminen kuitenkin erotetaan kotihoidon palveluksesta, koska hän käyttää liikaa aikaa yhteen asiakkaaseen. Uusi kotiapu, Kaunis Ihminen huutaa Mielensäpahoittajan korvaan, eikä tajua mistään mitään. Mielensäpahoittaja ilmoittaa, ettei tarvitse kotiapua.
Parin päivän päästä hän on heikkona nälästä. Ruokaa on kyllä pakastimessa, mutta kun ei osaa valmistaa. Ja pitäisi olla ruskeaakastiketta, murusoosia, ja ruuista hienointa: karjalanpaistia. Ei kyllä ole oikein, jos vaikkapa juhlissa tarjotaan kylmää salaattia, se on vainajan tai päivänsankarin pilkkaamista.
Miten 80-vuotias, joka ei koskaan ole kokannut, oppii sen taidon? Varsinkin kun kylillä ei saa ajaa Eskortilla, jos ei enää ole ajokorttia, kirjastosta ei löydy tolkullista keittokirjaa edes poistokirjahyllystä (ei mitään Pankaleesin keittiötä tai kasviskeittokirjaa), kaupasta ei löydy ketään tolkullista, jolta kysyä neuvoa, sen sijaan kyllä kevyttuotteita ja juustolla pilattua makkaraa.
Palovaroitin pitää hajottaa kesken ruuanlaiton (kuka käskee lähettää tv:stä hiihtoa kesken kastikkeen teon?) ja lääkäri tulee neuvomaan ketsuppeineen ja sitruunamehuineen.
Koko ajan uhkaa huostaanotto, sillä Mielensäpahoittaja ei huoli kotiapua, eikä muka pärjää keittiössä.
Vaan, jääkö Mielensäpahoittaja neuvottomaksi kaiken keskellä? Kyllä ei jää neuvottomaksi, Mielensäpahoittaja!
       Mikko Airaksinen