Nuorten vuosi 2014

Kirjaston yhteistyötä nuorisopalvelujen kanssa tiivistettiin muuallakin kuin Leppävaaran alueella. Entressen kirjasto ja Sentteri tekivät kerran kuussa työvaihtoja. Kuulumisia vaihdettiin ja saatiin vinkkejä nuorten kanssa toimimiseen. Usein huomattiin, että samat asiat ja ongelmat olivat pinnalla kummassakin paikassa. Vuoden aikana tehtiin yhteiset säännöt niiltä osin kuin voitiin, ja säännöt laitettiin esille kummassakin paikassa. Yhteisinä tapahtumina toteutettiin vappujuhlat keväällä ja musailta syksyllä.

Mä en dissaa!

Espoolaiset yläkoulut saivat kirjastoauton Mä en dissaa! -kiertueelle. Seitsemäsluokkalaisille puhuttiin kiusaamisesta ja luotiin yhdessä oppilaiden kanssa kiusaajan profiili. Opettajan rooli tunnilla oli olla passiivinen kuuntelija ja havainnoija. Hänen tehtävänään oli jatkaa aiheen käsittelyä myöhemmin luokassa. Keskustelun pohjana käytettiin lukunäytteitä nuortenkirjoista. Oppilaat saivat pohtia, mikä on kiusaamista, jotta he itse tunnistaisivat sen. Puhuttiin myös vaikeasti todennettavasta kiusaamisesta ja nettikiusaamisesta, joista oli nuorilla paljon omakohtaista kokemusta.

mad marjutille

Lempibussi

Toukokuun Lempibussi-kiertue kesti viime vuonna poikkeuksellisesti vain viikon. Yläkouluilla vinkattiin kirjoja nuorten seksuaalioikeuksia apuna käyttäen sekä keskusteltiin mieltä askarruttavista aikuistumiseen liittyvistä asioista. Mukana kirjastoautossa oli myös seksuaaliterveyden asiantuntija.

Love-messut

Love-messut pidettiin keväällä kolmatta kertaa Valtuustotalolla. Keski-Espoon kahdeksasluokkalaiset kiersivät Valtuustotalolla eri infopisteillä. Kirjaston pisteellä vinkattiin samantyyppisiä nuortenkirjoja kuin Lempibussissakin. Kahden päivän aikana tavoitettiin huikeat 1056 nuorta ja 89 aikuista.

Lempibussi LOVE-messuilla

 

Jalkapalloa ja juhlintaa

Jalkapallobileet järjestettiin kesäkuussa Sellon kirjastossa. Paikalla oli kirjailija Esa Mäkijärvi, joka kertoi kirjastaan Valkoinen baletti, kirjoituksia Real Madridista. Häntä haastatteli Jani Nieminen. Tapahtumaan oli järjestetty nuorille myös taito- ja tekniikkakisa ja illan aikana kuultiin mm. räppäri KaniKullervoa ja Dawnia.

1200

1383

Syyskuussa kirjasto järjesti jo kolmatta kertaa kirjastojen välisen jalkapalloturnauksen. Tällä kertaa kisan järjesti Kirjasto Omena ja turnauksessa ottivat mittaa toisistaan Omenan, Entressen, Sellon ja Espoonlahden kirjastot. Kovan turnauksen päätteeksi voiton vei kotiin ensimmäistä kertaa Omenan joukkue.

Lopuksi esimerkki siitä, mitä periksi antamattomuudella ja sisulla voi saavuttaa. Aikoinaan ensimmäisen turnauksen yhteydessä Frongin vasemman jalan polvi meni sijoiltaan hänen puolustaessaan maalia. Lääkäri varoitti häntä pelaamasta enää jalkapalloa. Nyt kaksi vuotta myöhemmin Frong Wasson pitelee kuvassa pokaalia kädessään.

jalkapallo

 

Aila Kaunisvaara, Henrikki Kiljunen, Jani Nieminen ja Tiina Ollikainen

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | 1 kommentti

Kulttuurien rikkaus Espoon kaupunginkirjastossa 2014

Kirjaston maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuustyössä keskityttiin vuonna 2014 kahden Aluehallintoviraston rahoittaman hankkeen toteuttamiseen (”Vuodenkierto ja juhlaperinteet” ja ”Suomi toisin silmin”) sekä venäjänkielisten palvelujen kehittämiseen. Myös suomen kielen oppimista tukevia palveluja lisättiin.

Vuodenkierto ja juhlaperinteet – hankkeen tavoitteena on tutustua erilaisiin juhlaperinteisiin ja niitä viettäviin ihmisiin. Tapiolan kirjaston Kuunjuhlassa syyskuussa nähtiin Wushu Kungfu -seuran esittämää kiinalaista Leijonatanssia, kuultiin musiikkiesityksiä ja maisteltiin kuukakkuja teen kera. Entressen kirjastossa vietettiin meksikolaista kuolleidenpäivää lokakuussa. Meksikon suurlähetystön tuella kirjastoon pystytettiin kuolleiden muistelupöytä, Maria Estradan tanssiryhmä esiintyi upeissa perinneasuissa ja maistettiin maissilastuja papu- ja tomaattikastikkeiden kanssa.

meksiko

Marraskuussa Kirjasto Omenassa oli vuorossa valon juhla Diwali Kaakkois-Aasiasta. Juhlaherkkujen lisäksi oli tarjolla Bollywood -tanssia ja intialaista Rangoli -taideaskartelua. Somalialaisen juhlan toteuttamisessa Kivenlahden kirjastossa oli mukana Warsan -yhdistys. Juhlassa nähtiin naisten tansseja, kokeiltiin hennamaalausta ja maisteltiin juhlaruokaa. Hanke jatkuu vuonna 2015.

somalijuhlat

Myös Entressen  kirjastossa vietettiin syksyllä Culture Society Indian järjestämää Diwali Milan -juhlaa, jossa lapset esittivät intialaista musiikkia ja tanssia. Intialaisen kulttuurin illassa maaliskuussa nähtiin Bollywood-tanssiesityksiä, kuultiin matkakokemuksista ja nautitiin pakora-piirakoita ja chai-teetä.

intia_ilta

Suomi toisin silmin -hankkeen kautta aluekirjastoihin kutsuttiin vieraaksi kuusi Suomeen muualta muuttanutta kirjailijaa ja runoilijaa: Nura Farah (Somalia), Wilson Kirwa (Kenia), TaoLin (Kiina), Husein Muhamed (Irakin Kurdistan), Bui Viet Hoa (Vietnam) ja Silvana Berki (Kosovo). Hankkeen tavoitteena oli tuoda esille se kulttuurinen rikkaus, joka heidän työnsä kautta Suomeen on syntynyt, ja myös tutustua heidän näkemyksiinsä suomalaisuudesta.

husein

Kirjastoauto Välkky ajeli kauas tuttujen reittien ulkopuolelle Venäjälle asti tekemään tunnetuksi suomalaista lastenkirjallisuutta, lasten kirjastotyötä ja kirjastoautojen toimintaa. Mukana olivat kirjaston työntekijöiden lisäksi myös kääntäjä Anna Sidorova ja kirjailijat Sanna Pelliccioni sekä Katri Tapola. HelMet-sivuston venäjänkieliset palvelut saatiin käyttöön loppuvuodesta, ja koululuokkien kanssa tehtiin runsaasti yhteistyötä. Lasten lukudiplomit ovat nyt saatavilla myös venäjäksi HelMet- ja lukudiplomit.net  – sivustoilla. Suosittuja Suomen ja Venäjän historiasta venäjäksi – luentoja nuorille jatketaan eri kirjastoissa myös vuonna 2015 dosentti Marina Vituhnovskaja-Kauppalan vetämänä.

välkky

Sellon kirjastossa toteutettiin englanninkielinen Round Table Discussions  –sarja, jossa käsiteltiin kiinnostavien vieraiden kanssa ajankohtaisia aiheita, kuten esimerkiksi buddhalaisuutta, huikeita matkakokemuksia ja parvekeviljelyä. Sellon kirjastossa kokoontui myös englanninkielinen lukupiiri. Entressen kirjastossa opeteltiin skandinaavisia tansseja monikielisessä ryhmässä, jossa puhuttiin suomen lisäksi myös englantia ja venäjää.

kallo

Lapsille ja lapsiperheille järjestettiin monenlaista ja moneen kulttuuriin liittyvää toimintaa. Ilo Lukea -tapahtuman aiheena syksyllä olivat Meksiko ja Latinalainen Amerikka (Entressen kirjasto ja Kirjasto Omena). Japanilaiseen kulttuuriin saatiin tutustua Origami-askartelupajoissa ja Japanin hetki – toimintatuokioissa Entressen ja Tapiolan kirjastoissa.

origami5

Helmikuussa osallistuttiin jälleen seudulliseen ”Suomea?! – viikkoon”, jonka tavoitteena on esitellä kirjastojen suomen kielen oppimiseen liittyviä aineistoja ja palveluja. Kielikahvila -toiminta on osoittautunut todella tarpeelliseksi ja suosituksi: Sellon ja Tapiolan kirjastoista laajennettiin Kirjasto Omenaan ja Kivenlahden kirjastoon. Entressen kirjastossa jatkettiin yhteistyötä Luetaan yhdessä – ryhmän kanssa ja osallistuttiin OHO Opitaan yhdessä! – taidetyöpajahankkeeseen, jossa suomalaiset ja muualta muuttaneet lapsiperheet tutustuivat toisiinsa taiteen ja suomen kielen oppimisen kautta. Kielikahviloissa voi harjoitella suomen lisäksi muitakin kieliä: Sellon kirjastossa niitä järjestettiin myös englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, ruotsiksi ja venäjäksi.

oho

 

 

Tallennettu kategorioihin 2014 | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kulttuurien rikkaus Espoon kaupunginkirjastossa 2014

Työ kirjaston Pajassa tekijäänsä neuvoo

 

Tapiolan kirjaston Pajasta

Nuoria Tapiolan kirjaston Pajassa. 3D-tulostaminen mietityttää.

Kirjastotoimen johtajan katsaus vuoteen 2014

Toiminta

Kaupunginkirjaston kävijämäärät ovat kasvaneet vuodesta 2006 alkaen tasaisesti vuosittain siten, että kyseisenä aikana kävijämäärä nousi 2,5 miljoonasta kävijästä 3,6 miljoonaan kävijään. Vuonna 2014 kävijämäärä laski ensi kertaa vuosiin 3,4 %. Lainausten määrä on pysynyt Espoon kaupunginkirjastossa monista muista kirjastoista poiketen hyvin samana vuodesta 2006 alkaen (4,1–4,2, miljoonaa). Vuonna 2014 lainamäärät sen sijaan nousivat 0,79 %.

Jaana Tyrni
Kirjastopalveluiden johtaja Jaana Tyrni Sellon kirjaston 2. kerroksessa

HelMet-verkkokäyntien määrä on hieman laskenut, -0,9 %.

Uudenlaisen oppimisen merkitys kasvaa yhteiskunnassa. Kirjaston toiminnassa vuonna 2014 olivat keskiössä oppiminen ja tekeminen. Kasvava trendi on myös oppiminen itse tekemällä vertaistuen avulla. Kaupunginkirjastossa on toiminut vilkkaasti kolme Pajaa (Tapiola, Kirjasto Omena ja Sello), joissa asukkaat ovat opetelleet monenlaisia taitoja musiikin tekemisestä ja ompelemisesta 3D-tulostamiseen ja koodamisen alkeisiin. Erityisesti koodaustaito on nousemassa uudeksi kansalaistaidoksi, joka on tulossa peruskoulujen opetusohjelmiin 2016. Kirjastossa eri-ikäiset voivat tutustua koodaamiseen yhdessä. Opastajana kurssilla on toiminut kirjastolaisten lisäksi vapaaehtoinen kuntalainen ja suosio on ollut huikea. Kaupunginkirjaston pajatoiminta voitti kaupunginjohtajan innovaatiopalkinnon 2014.

Asukkaat otettiin mukaan palvelujen kehittämiseen Espoonlahden kirjastoverkon rakenteesta ja palveluista päätettäessä. Alueella toteutettiin alkusyksystä laaja asukasosallistumisprojekti, jonka tavoitteena oli kerätä näkemyksiä Espoonlahden kirjastoverkon rakenteesta, tiloista, palveluista ja kokoelmista. Verkkokysely lähetettiin kaikkiin alueen koteihin. Verkkokyselyyn sai vastata sekä kotona että asukastilaisuuksien yhteydessä.   Kaikkiaan järjestettiin 12 asukastilaisuuden sarja sekä kirjastoissa että kauppakeskus Lippulaivassa ja muualla Espoonlahdessa.  Kaikille haluttiin tarjota tilaisuus perusteellisiinkin keskusteluihin kirjastoasioista. Lapsille oli oma kysely. Vastauksia kyselyyn saatiin 1 651. Asukkaiden näkemykset jakaantuivat hyvin tasaisesti nykyisten tilojen kannattajien (51,4 %) ja yhden suuremman ja palveluiltaan monipuolisemman kirjaston (48,6 %) kesken. Nykyisten kirjastojen läheisyydessä asuvat toivoivat niiden säilyvän. Muualla Espoonlahdessa asuvat toivoivat uutta kirjastoa oman arkensa kannalta helppoon paikkaan. Kulttuurilautakunta teki päätöksen alueen kirjastopalveluiden rakenteesta lokakuussa 2014.

Maailmanpoliittisen tilanteen muuttuessa kirjasto katsoi tehtäväkseen moniarvoisuudesta kiinni pitämisen erityisesti Venäjän osalta. Kirjastoauto Välkky kävi Pietarin alueen kirjastoissa tukemassa lasten lukemisharrastusta. Venäjänkielinen kirjasto aloitti kaukopalvelun koko Suomeen ja avasi venäjänkieliset verkkosivut HelMet.fi -palvelun osana. Helsingin Sanomat piti pääkirjoituksessaan 19.1.2015 palvelua hyvänä esimerkkinä tavasta, jolla julkiset palvelut voivat uudistua.

Kirjastopalveluiden saavutettavuuden ja esteettömyyden lisäämiseksi kirjasto aloitti uuden palvelukonseptin, jossa kotoaan vain hyvin hankalasti tai ei lainkaan poistumaan pystyvät asukkaat voivat kirjojen lisäksi saada sinne tietotekniikkaneuvontaa.  Kotikirjasto Taika saikin vammaisneuvoston Vuoden esteetön teko -palkinnon. Lisäksi käynnistettiin Kirjasto kuuluu kaikille -projekti, jonka avulla parannetaan lukemisesteisten kirjastopalveluita.

Vuoden 2014 kuntapalvelututkimuksen mukaan 86 % espoolaisista oli käyttänyt kirjastopalveluita viimeisen 12 kuukauden aikana.  92 % espoolaisista oli tyytyväisiä kirjastopalveluihin ja 93 % pitää kaupunkinsa kirjastopalveluita hyvin hoidettuina. 93 %:n osuus on vertailuryhmään (muut mukana olleet kirjastot) nähden korkea.

Henkilöstö

Myös henkilöstön oppimisessa tekeminen ja aikaansaaminen olivat keskiössä. Lukemisen tapojen muuttuessa ja siirtyessä sähköisiksi, henkilökunta on ollut uuden haasteen edessä, kun e-aineistoa on markkinoitu asiakkaille.

Projektiosaamisen kasvattaminen on ollut välttämätöntä, koska parhaillaan suunnitellaan mm. kahta uutta kirjastotilaa, Matinkylän palvelutoria ja Opinmäen kirjastoa. Kummassakin toimipisteessä on uudenlainen palvelukonsepti. Henkilöstö on osallistunut kaupungin tarjoamaan projektikoulutukseen, minkä lisäksi kirjasto on syksyn alusta järjestänyt kerran kuussa projektimentorointitapaamisen eri teemoilla. Tapaamisiin on osallistunut 20–35 henkeä kuhunkin. Tapaamiset jatkuvat vuonna 2015.

Kaupunginkirjastossa käydään kehityskeskustelut säännöllisesti. Uuden kehityskeskustelulomakkeen käyttöönotto on meneillään vaiheittain siten, että se otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2015 alusta. Työpistekokouksia pidetään kaikissa pisteissä säännöllisesti. Kaikilla alueilla on pidetty myös useita kehittämispäiviä. Lisäksi tiimit/kirjastot ovat pitäneet omia kehityspäiviään.

Kirjastopalveluiden johtoryhmän jäsenet ovat pitäneet koko kirjaston esimiesfoorumitapaamisen n. kerran kuussa kesää lukuun ottamatta. Johtoryhmä aloitti omat kerran kuussa pidettävät perjantaitapaamiset syyskuun alussa. Työnohjauksella on tuettu esimiesten työtä.

Talous

Kaupunginkirjaston talous pysyi talousarvion puitteissa, käyttömenot jäivät hieman alle talousarvion (käyttö 97,5 %). Kaupunginkirjasto kiinnitti erityistä huomiota työvoimanvuokrauspalveluiden ja siviilipalvelumiesten käyttämiseen mahdollisimman tehokkaasti. Myös kaluston korvaamisessa noudatettiin tiukkaa linjaa.

Investoinnit

Kaupunginkirjasto sai vuodelle 2014 investointirahoja Matinkylän palvelutorin kokeilutoimintaa varten. Kirjasto on innokkaasti kokeillut erilaisia uusia palveluita. Kokeiltavana ja edelleen kehitettävänä ovat mm. monikosketusnäyttöjärjestelmä, älykaappi, terapiahylje, kirjastoauton tosiaikainen reittisovellus ja kirjastoaineistojen sisältöjen avaaminen älytarrojen avulla.

Pajatoimintaan saatujen resurssien avulla on voitu tarjota asiakkaille käyttöön monenlaista uutta tekniikkaa kuten 3D-tulostimia, tarraleikkureita, musiikkistudiovarusteita ja älyompelukone.

Kirjasto otti ensimmäisenä kaupungin yksiköistä käyttöön asiakkaiden jo kauan odottaman maksujen verkkomaksamismahdollisuuden. Verkkomaksamismahdollisuus tehostaa sähköisten palvelujen käyttöä, kun mm. lainoja voi uusia etänä, vaikka maksukatto olisikin tullut täyteen.

Jaana Tyrni
Kirjastopalveluiden johtaja

Toimintakertomuksemme esitteenä:

Vuosikertomus 2014_yleiskatsaus
Vuosikertomus 2014_tilastot

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Työ kirjaston Pajassa tekijäänsä neuvoo

Espoon kaupunginkirjaston hakeutuva toiminta 2014

Espoon kaupunginkirjaston hakeutuvaan toimintaan kuuluu kaksi kirjastoautoa, kotikirjasto, Puolarmetsän laitoskirjasto sekä kaupunginkirjaston logistiikka-osasto. Logistiikassa ahkeroitiin kasvavan määrän aineistolaatikoiden kanssa ja Kotikirjaston toimintaan tuli uusi palvelu, IT-tohtorin käynnit asiakkaiden luona. Kotikirjasto voitti myös kaupungin vuoden 2014 esteetön teko-kilpailun ensimmäisen palkinnon.

Kotikirjasto taika. palkinto

Espoossa kirjastoautoja on kaksi, Helmi, joka käy sekä päiväkodeilla että iltapysäkeillä ja Välkky joka käy kouluilla, päiväkodeilla ja toimii tapahtuma-autona. Kirjastoauto Välkyssä järjestettiin vuonna 2014 yhteensä 163 tapahtumaa, monet niistä osallistavia ja kokeilevia.

Erilaisten kulttuuritapahtumien (nukketeatteria, musiikkiesityksiä) lisäksi tehtiin mm. kiusaamisen ehkäisy (”Mä en dissaa ”) kiertueita kouluilla, satujoogaa eri kielillä (suomi, englanti espanja) sekä animaatio- ja vinkkausvideopajoja joissa lapset itse tuottivat sisältöä ja vinkkasivat toisilleen.

Palvelutaloille tarjottiin muistimatkoja sekä tarinahierontaa. Kävimme mm. kouluilla, päiväkodeilla, iltapäiväkerhoilla, asukaspuistoissa, palvelutaloilla ja kyläfestareilla.

kartta- välkky pietariin ilman tekstiä

Syksyllä Välkyn tie vei tuolloin kauas Espoon normaalien ajoreittien ulkopuolelle, rajan yli, Venäjälle. Viisi päivää täynnä matkajännitystä, lasten ihastusta, juhlallisia vastaanottopuheita, toimittajien ja kaupunginjohtajien huomiota, sekä paikallisten kirjastotätien kanssa yhdessäoloa. Matkan tarkoitus oli tehdä Venäjällä tunnetuksi suomalaista lastenkirjallisuutta, lastenkirjastotyötä ja kirjastoautotoimintaa.

välkyn tarina 1

Kevätkuumeeseen karaokea. Singstaria Merivalkaman koululla.

välkyn tarina 2

Välkky paikkakunnan filmijuhlien, Espoo Cinen viestikapula, lasten lyhäreiden laboratorio.

välkyn tarina 3

Kirja vinkatkoon itse itsensä. Koodilla vinkkivideot auki, ensimmäisenä kirjastoautoissa. 

välkyn tarina 4

Rutiinireitit ei aina innosta. Välkyn vaellusvietti vei voiton ja koko auton Hankoniemelle, partioleiri Väiskin satojen viikareiden vieraaksi. Videotyöpajan iPadit olivat kovilla.

välkyn tarina 5

Kirjastoautojen periaate 1: KETÄÄN EI KIUSATA!!! Toukokuussa 2014 tätä todistettiin espoolaisilla ala-asteilla ja syyskuussa yläasteilla.

välkyn tarina 6

Teatterin ja musiikin magiaa; varjoilla ja vähemmin varjoin. Välkky toteuttamassa espoolaista vierailuteatterikonseptia.

välkyn tarina 7

Kyllä Espoon tarinaan myös kosketusta tarvitaan. Talvinen tarina palvelutalolla – kirjastoautossa.

välkyn tarina 8

Ja nyt ei kirjastoautot ja asiakkaat eksy toisistansa. Ensimmäisenä MAAPALLOLLA, Espoon kirjastoautojen karttasovellus: http://kirjastoauto.espoo.fi/

Teksti: Petri Müller ja Eva Wilenius

Kuvat: Petri Müller, Toni Vainionpää, David Munoz

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Espoon kaupunginkirjaston hakeutuva toiminta 2014

Lastenkirjastotyön vuosi 2014

Lastenkirjastyön tavoitteena on saada lapset lukemaan ja kirjaston kanta-asiakkaiksi.

Vuoden 2014 keskeisiä avainsanoja olivat osallistuminen, yhdessä ja itse tekeminen sekä oppimisen ilo. Lapsia kävi kirjastoissa paitsi satutunneilla, kirjavinkkauksissa ja oppimassa kirjastokäytön ja tiedonhaun taitoja myös erilaisissa työpajoissa ja tapahtumissa.

2-Animointi-on-tarkkaa-puuhaa1-624x701

Lukuisissa työpajoissa tehtiin lastenkirjastolaisten opastuksella mm. kirjatrailereita ja animaatioita, tutustuttiin 3D-tulostukseen ja koodaukseen sekä Nettimonstereina internetin maailmaan.

Työpajoja järjestettiin niin koululuokille kuin myös vapaa-aikanaan kirjastossa viihtyville lapsille, nuorille ja perheille, ylipäätään kaikilla kiinnostuneille.

Kaikenikäisiä koodaajia Tapiolan kirjaston pajoissa kesällä 2014

 

Joulukuussa kirjaston pajakonsepti sai Espoon kaupunginjohtajan innovaatiopalkinnnon. Lapset ja lastenkirjastolaiset iloitsevat tästä, ovathan lapset innokkaita ”pajattajia”. Osana koulun ja kirjaston yhteistyötä koululuokat voivat myös ideoida ikioman työpajaprojektinsa, joka toteutetaan lastenkirjastolaisten avustuksella kirjastossa.

vinyylileikkurilla teksti

Espoon KULPS! Kirjastopolku johdatti kymmeniä koululuokkia kutsumaan suosikkikirjailijansa vieraakseen koulun lähikirjastoon. Oppilaat kuulivat kirjailijan kaikkein parhaimmat jutut ja samalla pääsivät keskustelemaan hänen kanssaan. Kirjailijoiden ohjaamat sanataidepajat olivat myös suosittuja.

tuutikki

Alkuvuodesta käynnistyi lapsiperheille mukavaa ohjelmaa tarjoava Metkamatka-tapahtumakiertue, joka kulttuuritoimen ja kirjaston yhteishankkeena kiertää kaikki Espoon kirjastot. Ohjelmassa oli mm. animaatiopajoja, musiikkiesityksiä, neppispajoja ja taikureita.

metkamatka

Mediataitoviikolla helmikuussa kirjastoissa hiottiin mediataitoja medialeikkien, digisatuillen ja kirjavinkkivideoita työstäen.

yökirjasto

Tove Janssonia, jonka syntymästä tuli vuonna 2014 kuluneeksi sata vuotta, juhlittiin kirjastoissa työpajoin, kirjastoseikkailuin, muumitietousluennoin, kirjanäyttelyin ja teemanurkkauksin.

muumikollaasi

 

Alkuvuodesta aloitettiin Espoon lastenkirjastotyön kolmikielinen blogi, joka sai nimensä Pikku Myyn mukaan.

myblogi1

Kirjastoauton kanssa oltiin Lapsi-messuilla. Toukokuun lopulla kierrettiin espoolaiskouluja Mä en dissaa -bussilla ja vinkattiin kirjoja, joissa löytyi tarinoita ystävyydestä ja yksinäisyydestä, kiusaamisesta ja kavereista. Mukana oli myös nuorisotyöntekijä, jonka johdolla keskusteltiin kiusaamisesta.

dissaa3

 

Mikaela ja Maru veivät espoolaista lastenkirjastotyötä ja pajatoimintaa maailmalle elokuussa. Ranskassa Lyonissa pidetyssä IFLA-konferenssissa kuultiin esitys otsikolla ”3D-prints and robots play a part in my story. Participatory learning action in Library Maker Space.”

lyon

Opetustoimen, Netlibris-kirjallisuuspiirien ja kirjaston yhteisessä Lukeminen tekee hyvää -hankkeessa mukana olleista kouluista 16 raportoi tuloksiaan toukokuussa: 4650 oppilasta luki yhteensä 5366 kiloa kirjoja, suoritti 1180 lukudiplomia ja avusti melkoisella summalla Suomen Kirjastoseuran kautta Tansania ja Namibia kirjastoja.

LTH

Lastenkirjastolaiset kokevat työnsä erittäin motivoivaksi ja haluavat myös aktiivisesti kehittää sitä. Tänä vuonna lastenkirjastotyöryhmä Rukkaset kutsui Espoon lastenkirjastolaisia vapaamuotoisiin kokoontumisiin jakamaan kokemuksia vinkkauksista sekä tutustumaan lasten työpajoihin soveltuviin iPad-sovelluksiin.

Vuodesta kertoi lastenkirjastotyöryhmä Rukkaset: Helminna, Pirkko, Ulla, Riikka, Maru ja Pauliina

 

 

Tallennettu kategorioihin 2014, lastenkirjastotyö | Avainsanoina , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Lastenkirjastotyön vuosi 2014

Kalajärven, Karhusuon ja Kauklahden kirjastot vuonna

Vuoden 2014 aikana Kalajärven, Karhusuon ja Kauklahden kirjastojen toiminta jatkui kokonaisuutena asiakasmäärien ja lainojen suhteen samalla tasolla kuin vuonna 2013. Kauklahdessa luvuissa oli nousua ja Kalajärvellä laskua.

Kävijä- ja lainamäärät olivat vuonna 2014 seuraavat (suluissa vuosi 2013):

Lainaus:
Kalajärvi 82365 (87787)
Karhusuo 22811 (23136)
Kauklahti 62767 (55847)

Kävijät:
Kalajärvi 57085 (58979)
Karhusuo 25824 (24187)
Kauklahti 36561 (34659)

Kirjastoissa jatkettiin erityisesti lapsille suunnatun toiminnan parissa satutuntien, ryhmävierailujen, vinkkausten ja erityisohjelman voimin. Kiertävä tapahtuma MetkaMatka liikennöi jokaiseen kirjastoon vuoden aikana. Lisäksi mm. Nina Bellin lastenkonsertti veti yli sata lasta paikan päälle Kauklahden kirjastoon. Aikuisväestölle suunnattuja vetovoimaisia tapahtumia oli erityisesti Kauklahdessa, jossa esimerkiksi paikallista asiaa käsittelevä Lasitehtaan vaiheet veti runsaasti väkeä. Yhteistyötä nuorisotoimen kanssa jatkettiin menestyksekkäästi ryhmäytyspäivän merkeissä sekä Kauklahti seuran kanssa Pihakirppiksen muodossa. Kirjastot olivat mukana myös SenioriSurf-päivässä ja antoivat muutenkin neuvoja ja apua ikäihmisten it-asioissa. Kalajärven tilojen muutos projekti aloitettiin takahuoneesta. Projekti jatkuu vuonna 2015, jolloin mm. lainaustiski muutetaan.

Asukasiltoja pidettiin syksyllä kaksi: Karhusuolla ja Kalajärvellä. Konseptia on syytä miettiä, sillä kiinnostus osallistujamäärällä mitattuna oli melko laihaa.

Tapahtumia alueella järjestettiin yhteensä 230 (kävijöitä 3943). Tapahtumista pidettiin Kalajärvellä oli 55 (843), Karhusuolla 56 (906), ja Kauklahdessa 119 (2194).

Vuonna 2014 alkoi kaksi mielenkiintoista ja suuresti toimintaan vaikuttavaa projektia Karhusuon kirjastoa koskien: koulun laajentamishanke sekä omatoimikirjaston suunnittelu.

Vuosi oli siis kaikin puolin työteliäs ja mainio. Tästä on hyvä jatkaa kohti vuotta 2015!

Tallennettu kategorioihin 2014, Keski- ja Pohjois-Espoo, Lähikirjastot | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kalajärven, Karhusuon ja Kauklahden kirjastot vuonna

Espoonlahden kirjastot vuonna 2014

Espoonlahden kirjastojen asiakasmäärä kasvoi vuonna 2014 yli 20 000 kävijällä. Tähän vaikutti osaltaan se, että kyseessä oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin Nöykkiön kirjastossa on ollut omatoimiaamuja, mutta myös alueen muiden kirjastojen kävijämäärä kasvoi. Kaikkiaan Soukassa, Kivenlahdessa, Nöykkiössä ja Saunalahdessa käytiin yli 322 000 kertaa. Lainaus pysyi edellisen vuoden tasolla, 478 000 lainaa.
Keväällä Kivenlahden kirjastossa tehtiin tilamuutos, jossa kaikki kirjaston toiminnot vaihtoivat paikkaa. Ennen kuin päätettiin mitä mihinkin siirretään, kyseltiin ovensuussa asiakkaiden toiveita. Toteutetut muutokset saivat paljon kiitosta ja uudistunutta kirjastoa juhlittiin asiakkaiden kanssa hauskoissa kesäjuhlissa hyvän ruuan ja musiikin kera.

 

juhla2

 

Kirjasto sai keväällä myös Espoon kulttuurilautakunnalta tehtäväkseen kuunnella ennen syksyn uutta kirjastoverkkokäsittelyä kaupunkilaisten mielipiteitä siitä, miten kirjastopalvelut Espoonlahden alueella pitäisi jatkossa järjestää. Kirjasto järjestikin peräti 12 asukastapaamisten sarjan sekä verkkokyselyn erikseen aikuisille ja lapsille.

 

asukaskysele

Millainen on sinun kirjastosi? -asukastapaamisia järjestettiin syyskuun aikana Soukan ja Kivenlahden kirjastojen lisäksi eri puolilla Espoonlahtea, jotta saatiin myös kirjaston ei-käyttäjien mielipiteitä. Näin monen asukastapaamisen järjestäminen kuukauden sisällä oli melkoinen haaste Espoonlahden kirjastojen työntekijöille, mutta yhteistyössä muiden alueiden kanssa ne saatiin hienosti hoidettua. Tilaisuuksissa oli paikalla myös kulttuurilautakunnan jäseniä, joten asukkaat saivat suoraan keskustella myös kirjastopäättäjien kanssa. Asukaskyselyyn tuli 1651 vastausta. Lastenkyselyyn saatiin 147 vastausta. Tapaamisten ja kyselyiden ideoita toteutetaan sekä Espoonlahden kirjastojen nykyisten tilojen kehittämisessä että aikanaan uuden aluekirjaston suunnittelussa.

 

asukaskysely2

 

Tapahtumia aikuisille ja perheille

Kaikissa Espoonlahden kirjastoissa järjestettiin runsaasti erilaisia tapahtumasarjoja ja yksittäistapahtumia aikuisille. Helmikuussa Saunalahden kirjastossa alkoivat Novellikoukku-tapaamiset, joissa tehdään käsitöitä ääneen luettuja novelleja kuunnellen. Novellikoukku on alusta asti ollut erittäin suosittu. 2014 alkoivat myös suomenkielinen kielikahvila Kivenlahdessa sekä englanninkielinen kielikahvila Soukassa. Nöykkiön kirjastossa jatkuivat kaiken ikäisille tarkoitetut käsityöillat. Toimintaansa jatkoi myös Kivenlahden kirjaston Elokuva- & lukupiiri, jossa käsiteltiin 8 eri kirja-elokuva-paria.

 

Nöykkiö-päivä3

Vuoden suurimpia tapahtumia olivat ensimmäinen Nöykkiö-päivä toukokuussa sekä asiakkaille järjestetyt juhlat Kivenlahden kirjastossa 6.6.  ja Soukan kirjastossa 10.10.

 

juhla

Lisäksi Kivenlahdessa ja Soukassa järjestettiin myös Lemmikkilauantai-tapahtumat keväällä sekä Kivenlahdessa syksyllä myös Somali-juhla osana juhlaperinnesarjaa yhdessä asiakkaiden kanssa.

 

Somalijuhla

SeniorSurf-päivään 7.10. Espoonlahden kirjastoista osallistuivat Kivenlahden ja Soukan kirjastot. Kirjasto oli mukana myös Soukka- ja Kivenlahti-päivissä sekä Espoo-päivässä, jolloin Soukassa järjestettiin kaupunkiluontopäivä. Eurovaalien alla Saunalahden kirjastossa järjestettiin vaalitilaisuus.

 

Kaupunkiluontopäivä

Kirjastossa järjestettiin myös useita kirjailijavierailuja. Kirjailijavieraina nähtiin paikalliset kirjailijat Sinikka Paavilainen, Mari Pyy ja Aimo Salonen, Virkkuri-kirjoista tunnettu Molla Mills sekä Husein Mohammed osana Suomi toisin silmin sarjaa. Lisäksi runsas joukko dekkarikirjailijoita vieraili Nöykkiön kirjastossa, kun siellä järjestettiin kustantamo Myllylahden Murhamysteeri. Alueella vieraana kävi myös Helsingin kaupunginkirjastosta gamebrarian Heikki Marjomaa, joka puhui pelaamisesta.

Saunalahdessa juhlittiin taas pikkujouluja joulukuun alkupuolella. Tarjolla oli glögiä ja pipareita sekä mukavaa ohjelmaa koko perheelle: Tomi Pulkkinen ja Saunalahden koulun lapset esittivät joulumusiikkia, aikuisille oli kirjavinkkausta ja lukukoira Börje vieraili. Tunnelma oli mukava ja jouluinen ja asiakkailta tuli tapahtumasta paljon kiitosta.

 

Börje

Lasten ja nuorten vuosi Espoonlahden kirjastoissa

Kivenlahdessa ja Soukassa lasten ja nuorten perjantaipajat vakiintuivat. Tietokoneet pidetään kiinni ja pelaamisen sijaan tehdään muita juttuja, esim. askarrellaan, tehdään iPadeilla sarjakuvia tai animaatioita. Maalaustöihinkin päästiin kun Tikkurila Oy lahjoitti meille maaleja.

 

maalipöytä

Kesällä nuortenosastot järjestivät viikon mittaisen kesäleirin Kivenlahden ja Soukan kirjastoissa; leiriläisille oli ohjelmaa sekä kirjastossa että ulkona lähiympäristössä.

 

benjalapset

Nukketeatterin taikaa tarjosivat kirjaston oma nukketeatteri Krokeli sekä Ulla Nevanlinnan esitykset. Musiikin ilo soi Niina Bellin kauhukemu-musiikkituokioissa. Wilson Kirwa piti mukaansa tempaavan esityksen Suomi toisin silmin.

 

kirwa

Metkamatka kiersi Espoonlahden alueellakin; konduktöörin johdolla seikkailtiin raiteelta toiselle musiikin ja taikatemppujen siivittäminä.

 

metkamatka

Kaikissa alueen kirjastoissa järjestettiin Kirjastoseikkailu, jossa Muumilaakson väki ihmetteli kirjaston elämää. Mukana seikkailuissa oli 250 päiväkotilasta. Koululaisille kurkistuksen kirjailijan työhön tarjosivat vierailevat tähdet: Tomi Kontio, Seita Vuorela, Sirke Happonen ja Anna Ribbing.
Mediataitoviikon vieras, taiteilija Markus Renvall, opasti nuoria taiteen tekemiseen.
Kirjavinkkauksissa, luokkien kirjastokäynneillä, satutunneilla ja muissa tapahtumissa osallistujia vuoden aikana oli yli 12 000!

lapset

Eeva Jäppinen, Leena Kaunisto, Johanna Martikainen ja Riikka Utriainen

Soukka2

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Espoonlahden kirjastot vuonna 2014

Entressen kirjaston vuosi 2014

Viime vuodesta mieleen jäänevät lukuisat – ja paljon yleisöä vetäneet – Tove Jansson-teeman ympärille rakennetut perhe- ja lastentapahtumat. Musiikkiosasto siirtyi nuorten osastolta omaan ”Musa Corneriinsa” aikuisten puolelle. Jukeboksin toimintaa kehitettiin organisoidumpaan, pajamaisempaan suuntaan.   Siinä kolme päällimmäistä pointtia vuodelta 2014.

Entressen kirjaston profiili tapahtumakirjastona vahvistui edelleen, sillä tapahtumien ja niihin osallistuneiden ihmisten lukumäärällä mitaten Entresse nappasi kärkipaikan Espoon kirjastojen joukossa.

20141030_183557

Tapahtumia tilastoitiin peräti 606 kappaletta ja kävijöitä niissä oli yhteensä 18 057 henkilöä. Tapahtumiin osallistuneista 15 000 oli lapsia, nuoria ja perheitä. Viime vuonna pidetyt seitsemän perhepäivää ja muut koko perheelle tarkoitetut tapahtumat vetivät jokainen satoja kävijöitä.

Lainaus Entressen kirjastossa säilyi samana kuin edellisenä vuonna vaikka kävijämäärä laski 14 prosenttia. Lainoja oli 526 000, josta lasten aineiston osuus oli 40 prosenttia. Koko Espoon lainauksesta Entressen osuus on pysynyt samalla tasolla kuin ennenkin eli 13 %.   Kävijöitä Entressen puolella oli 420 200 ja Jukeboksissa 30 000 henkilöä. Valokuva- ja taidenäyttelyitä oli 16 kappaletta.

20141004_101643

Tanssia ja tabletteja aikuisille

Entressen kirjaston tapahtumatarjonta aikuisille koostui etupäässä tietotekniikkaopastuksista, lukupiireistä ja kerhoista. Suomen- ja ruotsinkieliset lukupiirit kokoontuivat säännöllisesti, mutta uutta oli Keski-Espoon palvelutalossa pidetty ääneenlukupiiri. Uraauurtavaa on myös se,  että kirjaston työntekijä käy vanhusten kotona auttamassa heitä tietoteknisissä pulmissa.

Viikoittain järjestetyt henkilökohtaiset tietotekniikan opastustilaisuudet erityisesti tablettien ja älypuhelinten käyttöön muodostuivat suosituksi ja tarpeelliseksi palveluksi ikääntyneemmän asiakaskunnan piirissä. Myös Slow-tietokonekurssit ja SenioriSurf-tapahtumat oli suunnattu varttuneen väen tarpeita ajatellen. Laajemmalle asiakaskunnalle uutta teknologiaa esiteltiin älykiertueella ja Lifetech -teknologiaa arjessa -tapahtumissa. 

Aamupuurotilaisuuksia alettiin pitää Entressäkin. Teemoina olivat kirjastoauto Välkyn Venäjän matkan esittely, keskustelutilaisuus ”Tarvitaanko kirjastossa sisältötyötä” ja ”Asiakkaiden kirjasto”.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun Entresse osallistui järjestämällä EU-vaalitilaisuuden, kuntauudistuskeskustelun sekä Kohtaamisia-ihmisoikeusillan. Kansainvälisyyttä toivat meksikolainen ja intialainen ilta, kiinalainen teehetki sekä Library Connection-dokumenttielokuvan esitykset.

20140929_172039

Myös aikuiset pääsivät osallistumaan mm. lautapeli- ja origamitaidekerhoihin, korupajaan, ja kansantanssiopastuksiin. Käsityökerho Entikäs kokoontui vakiojäsenten ja ajoittain hyvinkin kansainvälisin voimin. Aikuisten päivätanssit ja Tambourine Club kokoontuivat Jukeboksissa. Kirjasto osallistui myös Kaiken keskellä tapahtumaan, jossa kymmenet paikalliset toimijat esittelivät toimintaansa.

Jukeboksista aukeaa pikkubokseja

Syksyllä Jukeboksin toiminta muuttui organisoidummaksi ja piristyi. Suurin osa toiminnasta muodostui säännöllisesti kokoontuvista pajamaisista kerhoista. Nuoret räppäsivät räppiboksissa, treenasivat treenikämpässä, musisoivat livemusaboksissa sekä katselivat leffoja kinoboksissa.

DSC_0073m

Aikuisten lavatansseista tuli todella suosittuja: joka toinen viikko opittiin uusia tansseja opettajan johdolla ja joka toinen viikko hikoiltiin vapaalla tyylillä. Miehet kokoontuivat Old Man’s Tambourine Clubiin jakamaan suosikkibiisejään muiden kanssa.

Keväällä Jukeboksin keittiössä opittiin kasvisruokien kokkausta ja järjestettiin erilaisia musiikkitapahtumia. Andy Bestin Mediataide-sarja toteutettiin yhteistyönä Aalto-yliopiston kanssa.

Lapset ja nuoret liikkuivat ja kokivat elämyksiä

Kesäkibe-nimen alla nuorille ja lapsille järjestetty kesätoiminta oli aktiivista ja monipuolista: oli pinssipajaa ja pihapelejä, askartelua ja leivontaa, sarjisten piirtämistä ja Fifa-turnausta. Legorobottipajoihin osallistuivat koululaiset ja teinit. Roolipelikerho innosti edelleen.

Muuten Kibe tarjosi entiseen tapaan nuorille kotoisan olohuoneen, jonne voi tulla oleilemaan kavereiden kanssa, pelaamaan tietokoneilla tai vaikkapa shakkia.

20140802_111259

Lastenosasto vietti monia juhlapäiviä. Kalevalan päivän kunniaksi järjestettiin Kalevala ja suomalainen mytologia- esityksiä koululaisille. Tomi Pulkkinen ja Riitta Leivo esittivät päiväkoti-ikäisille Suomen historia-aiheista draamaleikkiä. Kansainvälisenä Nalle-päivänä järjestettiin Paddingtonin mehukestit pienille ja Luontoviikolla tutustuttiin Roskis-Nalleen.

20140225_093940

Tove Jansson-teemaisilla perhepäivillä oli elämyksellisiä työpajoja. Niiden aiheina olivat pelkojen karkotus, Pikku Myyn kujeilukoulu, runojen säilöntäpaja ja tarinaverstas.

20141004_095115

Meksikolaista Dia de los Muert0s- juhlaa vietettiin päivällä koululaisten kanssa ja illalla musiikista ja näyttelystä pääsivät nauttimaan kaikki. Opitaan yhdessä hankkeen puitteissa monikulttuurisille perheille järjestettiin Matka-nimisiä työpajoja, joihin osallistui liki 10 perhettä.

20141004_124322

Ulla Nevanlinnan draamasatutunnit jatkuivat vuonna 2014 ja sen lisäksi draamallisia satutunteja pidettiin joka kuukausi. Satutunteja järjestettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä tilauksesta venäjäksi ja viroksi. Satutunteja kokeiltiin myös iltaisin asiakkaiden pyynnöstä, mutta lopulta kävijöitä ei ollut. Vauvaperheiden runokylpylät ovat vakiinnuttaneet asemansa. Lastenkirjastotyön kivijalkana jatkoi runsas ja laaja kouluyhteistyö kirjavinkkauksineen ja kirjastonkäytön opetuksineen suomeksi ja ruotsiksi.

Merja Peltola
Pedagoginen informaatikko
Entressen kirjasto

Tallennettu kategorioihin 2014, Espoon kaupunginkirjasto, Keski- ja Pohjois-Espoo | Kommentit pois päältä artikkelissa Entressen kirjaston vuosi 2014

Venäjänkielinen kirjasto 2013

Espoon kaupunginkirjasto sai vuoden 2013 alusta hoidettavakseen Opetus- ja kulttuuriministeriön erityistehtävänä Venäjänkielisen kirjaston. Kirjaston toiminta on valtion rahoittamaa ja toimintakenttänä erityisesti pääkaupunkiseutu. Vuonna 2014 palvelut muuttuvat kaukopalvelun käynnistymisen myötä valtakunnallisiksi.

17595

Aiemmin Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin alaisuudessa toiminut kirjasto siirrettiin Sellon kirjastoon vuoden 2012 lopulla. Siirtoa edelsi hämmästyttävällä nopeudella edennyt paperityö lakimuutoksineen kaikkineen, vanhan kokoelman karsinta, aineiston käsittely lainakuntoon ja aineistotietojen siirto HelMet-tietokantaan. Valtaisa urakka vietiin läpi vuodessa.

Avajaiset

Ensimmäinen vuosi kului toiminnan käynnistämisessä. Instituutista siirtynyt henkilökunta opetteli uuden työyhteisönsä tavoille ja tutustumista tapahtui puolin ja toisin. Uusia palvelumuotoja etsittiin ja kokeiltiin. Tapahtumia järjestettiin sekä aikuisille että lapsille, venäjää äidinkielenään puhuville ja sitä opiskeleville.

bussi

Venäjänkielisen kirjaston avajaisissa helmikuussa nähtiin streetdancea ja laulettiin venäläisiä ikivihreitä. Kirjailijavieraana oli venäläinen lastenkirjailija Mihail Jasnov. Sellon vakitarjontaan kuuluvat venäjänkieliset atk-kurssit jatkuivat, kirjallisuuspiiriä kokeiltiin ja venäjän kielen kielikahvila käynnistyi. Syksyn kirjailijavieraana kävi Zinaida Linden ja vuoden mittaan kuultiin useita venäjänkielisiä musiikkiesityksiä.  Syyskuussa järjestettiin venäjän kielen opiskeluun kannustava Kak po-russki-tapahtuma yhteistyössä Suomi-Venäjä-seuran, työväenopiston ja Suomalais-Venäläisen koulun kanssa. Galleria Annassa ja kirjaston muissa tiloissa oli esillä Venäjä-teemaisia näyttelyjä.

kuoro

Venäjänkielistä lastenkirjastotoimintaa seudullisesti kehittävän Matroskin-hankkeen myötä Selloon saatiin runsaasti venäjänkielisiä lastentapahtumia: satutunteja, lastenteatteria, kirjailijavierailuita ja huikean suosion saavuttanut Alexander Reichsteinin  Mutatis Mutandis –näyttely. Lastenkirjastobussi Leningradin alueen kirjastosta vieraili heinäkuussa mukanaan 40-henkinen joukkue kirjaston henkilökuntaa, lastenkirjailijoita ja kirjaston lapsiasiakkaita.

Last warning crew

Vuoden aikana käynnistettiin HelMet-kirjastojen asiakkaita palveleva siirtokokoelmapalvelu ja valtakunnallisen kaukopalvelupilotin suunnittelu yhteistyössä Itellan kanssa. Pilotin aikana vuonna 2014 kokeillaan Venäjänkielisen kirjaston aineiston toimittamista suoraan asiakkaille HelMet-verkoston ulkopuolella. Myös venäjänkielisen HelMet-sivuston suunnittelu aloitettiin seudullisena yhteistyönä, uudet sivut avataan syksyllä 2014.

Mutatis

Asiakkaat ovat löytäneet Sellon venäjänkieliset palvelut. Venäjänkielisen aineiston lainaus on lähes kolminkertaistunut ja kirjastossa kuullaan nykyisin erityisen paljon venäjää. Vaikka yhteistä kieltä ei aina henkilökunnan ja asiakkaiden välille löydykään, löytyy ratkaisu useimmiten – tilanteeseen kuin tilanteeseen.

 

Tallennettu kategorioihin 2013, Espoon kaupunginkirjasto, Venäjänkielinen kirjasto | Avainsanoina , , , , , | 1 kommentti

Lähikirjastot vuonna 2013

Espoon kaupunginkirjasto perusti lähikirjastoprojektin vuonna 2013. Projektin toiminta-aika on kevään 2014 loppuun. Tavoitteena on pohtia lähikirjastotyön osaamistarpeita, kokoelmatyötä – erityisenä painopisteenä lasten ja nuorten kokoelmapalvelut, aukioloja, viestintää ja alueen sisäistä yhteistyötä. Lähikirjastossa kollegiaalinen tuki voi olla toisessa toimipisteessä ja jokaiseen kokoukseen ja koulutukseen on pyydettävä kauempaa sijainen, jotta kirjasto pysyy silti auki. Toimintaympäristönä lähikirjasto on antoisa ja monipuolinen, mutta oman työn suunnittelulle on tavallista tiukemmat rajat.

Vuoden loppuun mennessä lasten ja nuorten kokoelmapalvelujen osaprojekti ehti hyvin puoleen väliin – kunnes johtoryhmä lisäsi keskisuuret Kivenlahden ja Soukan osaksi työtä. Onneksi tekijämme Pauliina Luova sai kotikirjastostaan luvan jatkaa! Aikuisten kokoelmapalveluita perattiin kyselyn avulla. Lisäksi maantieteen laitoksen vaikutusaluetutkimus on tuottanut niin kokoelmista kuin palveluista tietoa asiakaskyselyn ja tilastollisen tutkimuksen avulla. Kevät riittää juuri ja juuri älykkäiden päätelmien tekoon.

Aukioloihin ei ole mahdollista saada käsipareja, mutta toivomme kirjastopalveluiden saatavuuden mahdollistuvan teknologialla esimerkiksi Suomenlinnan HSL-korttikokeilun tapaisilla keinoilla. Kirjastopalveluiden johtaja Jaana Tyrni tuli projektin sparraajaksi aukiolojen kohdalla. Toimintamuotojen ja osaamistarpeiden kehittämistyössä projekti on konsultoinut koulutuksista ja opastuksista vastaavaa asiantuntijaamme Tiina Rysästä sekä palvelujohtaja Ellen Karhulammen vetämää verkkopalvelujen kehittämisryhmää eli Vesi-ryhmää.

Lähikirjastopalvelut ovat vaikutusaluetutkimuksenkin perusteella rakastettuja ja kohdentuvat selkeästi kirjaston lähialueen palveluksi, jota käyttävät ne asiakkaamme, jolle liikkuminen kauemmas on hankalaa tai lähikirjaston yksilöllinen ja lähestyttävä palvelu on ensisijainen valinta. Jokainen aukiolotunti on arvokas käyttäjälle ja kirjasto haluaa pitää niistä kiinni. Lähikirjastoprojekti haluaa tuottaa vielä paremman käyttäjäkokemuksen motivoituneen ja osaavan henkilökunnan voimin kaikkina tulevina vuosina projektissa laadittujen ja siitä eteenpäin kehitettävien toimintatapojen siivin.

Jokaisessa lähikirjastossa on tapahtunut monenlaista ja vuoden 2013 toimintakertomus jatkuukin tarinalla kirjasto kerrallaan. Kirjaston parhaiden perinteiden mukaisesti aakkosjärjestyksessä!

 

Haukilahti

WP_20131129_001

Kirjaston kokoelmaa on uudistettu poistamalla runsaasti vanhentunutta kirjallisuutta, etenkin aikuisten tietokirjoja. Lähikirjastoprojektin yhteydessä myös lasten kokoelmaa selkiytettiin ja uudistettiin.

Kirjasto oli mukana opastustapahtumasarjassa, jossa asiakkailla on mahdollisuus saada tietoa ja kysyä erilaisista älylaitteista ja niiden käytöstä. Päiväkotiryhmille pidettiin satutunteja sekä suomen- että ruotsinkielellä säännöllisesti. Niina Bell piti kirjastossa osallistuvan laulutuokion ja nukketeatteri Krokelin esitys pidettiin monitoimitalolla.

Haukilahden kirjastossa on sisäilmaongelma, joka ilmenee epämiellyttävänä hajuna. Marras-joulukuussa tehtiin alapohjien tiivistys. Remontti kesti kuusi viikkoa, jona aikana kirjasto pidettiin auki vaikka osa kokoelmista jouduttiin pitämään kärryissä.

 

Kalajärvi

Kuvataidekoulun_nayttely_Kalajarvella

Kalajärvellä yhteistyö Espoon kuvataidekoulun kanssa jatkui vilkkaana. Oppilastöitä oli näytteillä kirjaston tiloissa sekä kevät- että syksykautena. Nina Bell konsertoi keväällä ja Tomi Pulkkinen syksyllä. Kirjavinkkaustapahtuma keräsi myös pienen yleisön.

 

Karhusuo

Tomi_Pulkkinen_Karhusuolla

Karhusuolla oli tapahtumarikas vuosi. Älykiertue huhtikuussa keräsi paikalle lapsia ja aikuisia (ja Onni-kissan, Karhusuon Facebook-julkkiksen). Tomi Pulkkisen ja Riitta Leivon yhteisesitys syyskuussa ”Suomen leijonan jäljillä” johdatteli yleisöä musiikin ja draaman avulla Suomen historiaan. Lokakuun SeniorSurf-tapahtuma onnistui mainiosti ja oli samalla myös lähtölaukaus Lainaa kirjastonhoitajaa -toiminnalle Karhusuon kirjastossa. Anu Harkin jouluinen askartelupaja järjestettiin joulukuussa. Satukahvit ovat olleet koko vuoden viikoittainen menestystapahtuma.

Karhusuon koulu käyttää ilta-aukiolopäivinämme kirjaston tiloja opetuskäyttöön ja Gumbölen omakotiyhdistys järjesti mm. Halloween-juhlat lähiseudun perheille.

 

Kauklahti

pirkko arstilan teeilta_281013

Yhteistyön tiivistyminen nuorisotoimen ja koulun kanssa oli merkittävin asia Kauklahden kirjastossa v.2013. Kirjasto osallistui viereisen koulun 7. luokkien ryhmäytyspäivään järjestämällä kirjastosuunnistuksen. Hauskaa näytti olleen lopuksikin, kun oppilaat kuvasivat toisiaan iPadeilla. Pirteä tettiläinen kokosi sadoista otoksista valokuvanäyttelyn kaikkien asiakkaiden katseltavaksi.

Kirjasto osallistui myös 8. ja 9. luokkien päihteiden vastaiseen päivään yhdessä Nuokun ja koulun kanssa. Teimme päihdevisan, jonka vastausten purussa tuli paljon uutta tietoa ja moni harhaluulo oikeni.

Seitsemäsluokkalaisille vinkkasimme tietokirjoja opettajan pyynnöstä. (8.,9. ja 10. luokkien genre- ja kotimaisen kirjallisuuden vinkkaukset hoidettiin alkuvuonna 2014). Alakoululaisia kävi vinkkauksissa tusina luokkaa.

Mukavimmat aikuisten tapahtumat olivat teeilta ja Intia-ilta. Kansansuosikki Pirkko Arstila kertoi eri teelaaduista, niiden ominaisuuksista ja vaikutuksista. Ja mikä parasta: yleisö sai maistella muutamia erikoisia teelaatuja.

Intia-illassa saimme nauttia kauniista Bollywood-tanssiesityksestä, mielenkiintoisesta Intia-aiheisesta kirjavinkkauksesta, hurmaavasta diashowsta sekä kuulla vapaaehtoistyöntekijän kokemuksia Intiasta.

Kokeilumielessa ajoitimme uutuuskirjavinkkauksen ja teeillan samaan iltaan käsityökerhon kanssa. Toki niin, että aluksi käsityökerholaisilla oli aikaa jutustella keskenään ja ohjelma alkoi myöhemmin. Palautteen perusteella konsepti vaikuttaa toimivalta.

Käsityökerho kokoontui joka kuukausi paitsi ei kesällä. Lukupiirissä keskusteltiin kahdeksan kertaa. Bokprat pidettiin sydäntalvella. Älykiertue vieraili huhtikuussa. Myös muutamia lainaa kirjastonhoitaja-sessioita kysyttiin.

Tomi Pulkkisen konsertit keräsivät alueen päiväkodeista yli 200 lasta ja hoitajaa nauttimaan hänen riimittelystään. Satutunteja oli yli 60 kappaletta, joista ruotsinkielinen noin kerran kuukaudessa. Kestävän kehityksen yleisötilaisuuksista kompostointi kiinnosti enemmän kuin ”fiksu vähentää ruokajätettä”-tilaisuus.

 

Laajalahti

???????????????????????t WP_000108

Asiakkaat ja heille tarjottavat kokoelmat ja palvelut ovat Laajalahden kirjaston keskiössä. Järjestimme kirjastossa nojatuolimatka maailman ympäri nimisen näyttelyn, jossa oli esillä kirjallisuutta kaikista maanosista. Tällä tavoin asiakkaat saivat käyttöönsä myös muiden kirjastojen kokoelmia. Aikuisten lukupiiri kokoontui noin kerran kuukaudessa. Aikuisten kokoelmaa on uusittu poistamalla erityisesti vanhentuneita tietokirjoja. Lasten kokoelmaa selkeytettiin lähikirjastoprojektin yhteydessä.

Kirjasto osallistui nk. älykierrokseen, jossa asiakkailla on mahdollisuus saada tietoa ja kysyä erilaisista älylaitteista ja niiden käytöstä.

Kirjaston tilat ovat pienet ja välillä meluisat. Asiaa helpottaaksemme aloimme pitää alakerrassa nuokkaria torstaisin, jossa nuoret voivat kokoontua häiritsemättä kirjastossa asioivia.

Pienille lapsille tarjosimme Niina Bellin pitämän lasten konsertin sekä päiväkodeille satutunteja. Laajalahden alakoululaiset kävivät vinkkauksissa ja muissa opetustapahtumissa.

Laajalahden kirjaston 60-vuotis- taipaleen kunniaksi tarjosimme asiakkaille kakkua ja kahvia.

Osallistuimme Laajalahtipäivään syyskuisena lauantaina pitämällä kirjaston auki.

 

Laaksolahti

kirjastovälitunti lintu2

 

Laaksolahden kirjaston vuosi 2013 oli täynnä kivoja ja tärkeitä juttuja kaikenikäisille.

Lapsille tapahtumia ja toimintaa oli ilahduttavan paljon. Kevään ajan lapsille järjestettiin lautapeli-iltoja. Sekä kevään, syksyn että talven arkista touhua ovat rytmittäneet kivasti viikoittaiset satutunnit pienemmille lapsille ja kirjavinkkaukset ala-asteen oppilaille. Tomi Pulkkisen musiikkituokiot lapsille ovat olleet suosittuja ja pidettyjä. Helmikuussa hän vieraili kirjastossamme useamman kerran ja joulun alla Tomi tuli musisoimaan ja laulattamaan joululauluja päiväkotien ja esikoululuokkien lapsille.

Kirjaston ja koulun yhteistyö oli monipuolista: järjestimme vinkkauksia luokille ja opettajat jatkoivat vanhaan tuttuun tapaan oppituntien pitämistä ja itsenäiskäyttöä kirjaston tiloissa. Lisäksi uutena toimintamuotona alkoivat kirjastovälitunnit lokakuussa: kahtena aamupäivänä viikossa viereisen ala-asteen eli Jupperin koulun oppilaat saavat tulla kirjastoon pitkällä välitunnillaan lukemaan ja lainaamaan kirjoja sekä pelaamaan lautapelejä. Parhaimmillaan oppilaita on ollut kerralla seitsemisenkymmentä.

Laaksolahden kirjaston ystävät -yhdistys on toiminut kiitettävän paljon kirjaston puolesta joka vuosi. Yhdessä kirjaston kanssa ja itsenäisesti he järjestivät tapahtumia ja toimintaa koko vuoden ajan. Heidän kutsumana saimme kirjailijavieraiksi mm. Outi Pakkasen ja Joonas Konstigin. Joka kuukausi Kirjaston ystävät järjestivät lukupiirin, johon ovat tervetulleita kaikki kaunokirjallisuudesta kiinnostuneet. Laaksolahden kirjaston ystävät ry vietti 10-vuotisjuhliaan syyskuussa; kirjasto pidettiin lauantaina 14.9. auki ja paikalla oli runsaasti alueen asukkaita. Ohjelmassa oli teatteria lapsille, puheita ja musiikkia. Jupperin koulun oppilailta saimme kirjaston tiloja koristamaan ihania piirroshahmoja ja muita taideteoksia juhlan kunniaksi. Nalle Puh, Peppi, Herra Hakkarainen ja moni muu tuttu hahmo ovat yhä esillä ja ilahduttavat lasten puolella.

 

Nöykkiö

Nöykkiön kirjasto

Nöykkiön kirjasto testaa toisenlaisen aukiolon ideaa käytännössä ja on avannut oviaan pidemmäksi aikaa. Koska henkilökuntaa ei ole yhtään sen enempää, asiakaspalvelua ei voida luvata perinteisessä laajuudessa kuin ilmoitettuina aikoina. Henkilökuntaa on toki paikalla, mutta kirjastoammatilliset tehtävät on hoidettava ja työ saattaa viedä pois näkösältä hyllyjen väliin tai kuormalaatikoiden luo.

Lastenosastoa laajennettiin purkamalla yksi seinä ja itsepalveluvaraukset muuttivat palvelualueen ilmettä.

 

Saunalahti

PikkujouluAlaharja PikkujouluBörje

Saunalahden kirjaston tärkeimmät tapahtumat vuonna 2013 olivat robottipäivä (yhteistyössä Saunalahden koulun kanssa) 29.11. ja koko perheen pikkujoulut 4.12. (kirjailijavieraana Riikka Ala-Harja ja kunniavieraana lukukoira Börje).

Lisäksi kirjastossamme tapahtui mm: kirjastoseikkailu, taaperoiden loru- ja musiikkituokio, Krokelin nukketeatteriesitys, Niina Bellin musiikkituokio, Tomi Pulkkisen joulumusiikkituokio, haltijasatutunti, leffailta yhteistyössä vanhempainyhdistyksen kanssa, kirjastopyöräilyä, tyttöjen päivä, poikien päivä, Börjen fanitapaaminen, jouluaskartelutuokio, satujoogatuokiot, viikoittainen Etsiväkerho Saunalahden koululaisille…

 

Viherlaakso

DSC01545

Lähikirjastossa asiakas on aina toiminnan keskiössä. Viherlaakson kirjastossa Bestseller-kärry on keskeinen kohtaamispaikka, jossa kirjaston asiakas ja henkilökunta kohtaavat ja vaihtavat kuulumisia sekä kirjallisuudesta että muista ajankohtaisista asioista. Usein lukuvinkit ovat molemminpuolisia.

Vuoden 2013 alkupuolella jatkuivat Viihteelliset matkat maailmaan, joissa tutustuttiin Pohjois-Afrikan kulttuuriin kirjallisuuden kautta, Viherlaaksopäivää vietettiin myös kirjastossa 15.5. ja esillä oli mm. Koulumuistoja Solvallasta n. 75 vuoden takaa valokuvanäyttely. Muita näyttelyitä pitivät mm. Igor Väisänen ja Eija Pokkinen. Yhteisvastuukeräyksen nukkenäyttelyn järjesti Nukkenurkka joulun alla.

Lapsia ilahdutettiin kahdella konsertilla. Nina Bellin konsertissa Pyörät ne pyörivät ympäri lapset pääsivät leikkimään ja Tomi Pulkkinen veti myös suuren yleisön esittämällä joululauluja. Muotoilukasvatusta kouluihin oli Viherkallion koulun 3. luokkalaisten taidonnäyte. Koululuokat kävivät kirjavinkkauksissa ja satutunteja järjestettiin pienille lapsille pitkin vuotta.

 

 

 

Tallennettu kategorioihin 2013, Espoon kaupunginkirjasto, Lähikirjastot | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Lähikirjastot vuonna 2013