Kirjasto turvapaikanhakijoiden kumppaniksi

Kirjastotoimen johtajan katsaus vuoteen 2015

Toiminta

Kirjaston kävijämäärät laskivat 3,0 % – eniten Kirjasto Omenassa (17,5 %). Tämä johtunee rakennusprojektista, joka vähensi koko kauppakeskuksen kävijämääriä. Lainausmäärät laskivat 1,9 %. HelMet-verkkokäyntien määrä sen sijaan nousi peräti 5,1 %. Aukiolotunnit lisääntyivät 5,8 %. Syynä oli paljolti uusi omatoimiaukiolo.

Jaana Tyrni

Kun Lähi-idän sodista johtuva pakolaiskriisi toi syksyllä suuren määrän turvapaikanhakijoita myös Suomeen, avuntarve tuli akuutiksi koko yhteiskunnassa. Myös kirjastot halusivat auttaa.

Espoon kaupunginkirjastosta tehtiin vierailu heti syyskuussa Kirkkonummen Evitskogin vastaanottokeskukseen. Kirjaston väki oli paikalla ensimmäisten tahojen joukossa. Kirjastosta haluttiin nähdä itse, mikä pakolaisten tilanne on, jotta palvelut voitaisiin räätälöidä turvapaikanhakijoiden tarpeita kunnioittaen. Kirjasto toivotti tulijat tervetulleeksi kirjastoautolla, jossa esiteltiin aineistoa ja kirjaston periaatteita sekä tehtiin kirjastokortteja. Kirjastoauto on vieraillut viikoittain Siikajärven vastaanottokeskuksessa. Sellon kirjaston nuortentilasta on tullut suosittu vapaa-ajanviettopaikka nuorille turvapaikanhakijoille. Kirjastoissa pidetään säännöllisesti myös kirjakahviloita. Tapiolan kirjastossa kahden suomen kielen kahvilan lisäksi turvapaikanhakijat opettavat arabiaa kantasuomalaisille. Lisäksi kirjastot ovat toimineet tavaroiden lähikeräyspisteinä, joista tavara on toimitettu suoraan vastaanottokeskuksiin.

Entressen kirjasto sai joulukuussa 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi-palkinnon. Palkinto on suuruudeltaan 24 700 euroa. Perusteet palkinnon saamiselle olivat seuraavat:

”Entressen kirjasto Espoossa voisi olla esikuvana kaikelle Suomessa tehtävälle kulttuurityölle. Se tarjoaa henkilökohtaista palvelua, se panostaa erilaisten kohtaamiseen, se rakentaa yhteisöllisyyttä ja panostaa sekä fyysiseen että kulttuuriseen saavutettavuuteen. Kirjaston työntekijät ovat kulttuurisen moninaisuuden asiantuntijoita.”

Vuoden 2015 kirjamessujen teema oli Venäjä. Sellon kirjastossa sijaitseva Venäjänkielinen kirjasto osallistui kirjamessuille yhteisellä osastolla Cultura-säätiön ja Suomi-Venäjä-Seuran kanssa. Messujen kirjailijavieraista Boris Akunin ja Artemi Troitski vierailivat myös Sellon kirjastossa. Tieto tapahtumasta oli levinnyt hyvin Suomessa asuvien venäjänkielisten joukossa, ja yleisömäärä oli yli 400 henkeä. Messuosastolla ja venäläistä kirjallisuutta käsittelevän ohjelman järjestämisessä tehtiin yhteistyötä edellä mainittujen tahojen lisäksi Venäläisen kirjallisuuden seuran, Amnesty Internationalin, Into Kustannuksen ja Helsingin yliopiston Venäjän kielen ja kirjallisuuden laitoksen kanssa.

Oppimisen tukeminen on kirjaston tärkeä tehtävä. Pajatoiminta laajennettiin kaikille viidelle alueelle. Kirjasto oli aktiivisesti mukana uusien opetussuunnitelmien valmistelussa, ja kirjaston KULPS-tarjonta päivitettiin uusien opetussuunnitelmien mukaiseksi. Lukioiden kanssa käynnistettiin yhteistyö. Lisäksi määriteltiin, mitä lasten peruspalvelua on saatavissa kaikista kirjaston toimipisteistä.

Syksyllä asennettiin AKKUun, Karhusuon, Nöykkiön ja Kauklahden kirjastoihin omatoimikäytön mahdollistavat laitteistot. Omatoimiaika on seitsemänä päivänä viikossa klo 7-22.

Aineistonhankinnassa vuosi 2015 oli tehostamisen aikaa.  Kirjaston aktiivisuuden ja pro bono-työtä tekevän juristin avustuksella saatiin ratkaisu, jonka nojalla kirjasto voivat ostaa konsolipelit ilman lainausoikeuksia, mikä laski hankintakuluja merkittävästi. Aineistosopimusten aktiivisella auditoinnilla saatiin hinnanalennuksia kirjahankinnoissa. Uutuusaineiston varaukset siirrettiin toimitettavaksi suoraan aineistokeskuksesta asiakkaan noutokirjastoon. Syksyn aikana valmistauduttiin 2016 alusta käyttöönotettavaan kellutukseen ja RFIDn käyttöönottoon, joiden avulla saadaan tehostettua kirjaston logistiikkaa.

Opinmäen oppimiskeskus AKKU avattiin elokuussa. Siellä kävi 27 000 asiakasta. Matinkylän Palvelutorin rakentaminen eteni aikataulun mukaisesti. Espoonlahden uuden aluekirjaston tarveselvitys hyväksyttiin. Lippulaivaan sijoittuvaan vaihtoehtoon pohjautuva hankesuunnitelma oli lausunnolla kulttuurilautakunnassa.

Jaana Tyrni
Kirjastopalveluiden johtaja

Toimintakertomuksemme esitteenä:
Espoon kaupunginkirjaston toimintakertomus 2015 etusivu
Espoon kaupunginkirjaston toimintakertomus 2015 takasivu

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Kirjasto turvapaikanhakijoiden kumppaniksi

LEPPÄVAARAN ALUEEN VUOSI 2015

 

Sellon kirjasto on tapahtumakirjasto, tekemisen kirjasto ja kirjataivas.

Kirjasto myllertyi ja keskitti asiakaspalautteen perusteella toiminnan ja tekemisen alakertaan ja hyllymeri rauhoitettiin lukemiselle ja opiskelulle. Lehtien siirtyminen yläkertaan ei miellyttänyt kaikkia, koska vaikka hissit ovat käytettävissä, huonosti liikkuva joutuu näkemään lisävaivaa, kun on jo joutunut kauppakeskuksessa nousemaan monta tasoa ylöspäin. Uuteen sijoitukseen on sittemmin totuttu ja talon kolme hissiä ovat olleet häiriöttä käytössä. eLehti-tabletit on saatu käyttöön asiakkaille.

Lehtialue-2.-kerrokseen

Alakertaan siirtynyt Paja on saanut näkyvyyden kautta paljon uusia asiakkaita ja voi Lastenmaan läheisyydessä palvella koululaisia entistä paremmin KULPSinkin mukaisissa kirjaston tehtävissä.

Paja legorobottikerhosta

Sellon kirjasto sai Library Ranking -palvelututkimuksessa parhaat pisteet! www.libraryranking.com on sitä mieltä, että palvelu ansaitsee kuusi tähteä eli täydet ”which means exceptional”.

Pajan-kurssi

Kirjanäyttelyissä on ollut vaihtuvuutta ja särmikkyyttä, esimerkkinä vaikkapa palautetta kirvoittaneet sateenkaari- ja pride-näyttelyt. Näyttelyt ovat myös näkyneet hyvin kirjaston sosiaalisessa mediassa. Entiseen Galleria Annan tilaan rakennettu ajankohtaisalue sai uuden ilmeen Noemi Dienesin suunnittelemana ja palvelee kiireisen asiakkaan kirjallisuuden tarvetta pokkari-, uutuus- ja bestseller -hyllyjen lisäksi.

ajankohtaisalue

Yläkerrassa avattiin kaksi tutkijanhuonetta rauhalliseen työskentelyyn ja huoneet ovat olleet hyvin käytettyjä. Henkilökunta on sovittautunut jäljelle jääneisiin huoneisiin hyvässä sovussa.

LGBTQ_näyttely_aulassa(3)

Leppävaaran alueen ruotsinkielisiä asiakkaita ilahdutettiin aikuisten ruotsinkielisen kokoelman kasvattamisella. Kirjasto Omenasta saatiin Selloon mittava täydennys uutuuksia, mielenkiintoisia teoksia vuosien varrelta ja erityisesti klassikoita. Uudistunutta kokoelmaa juhlittiin aprillipäivänä Claes Anderssonin ja Annika Cleon musiikin tahdittamina.”​

Lasten ja nuorten palvelut ovat kehittäneet osastojen toimivuutta, tapahtumia ja koulujen sekä päiväkotien palveluja. Yhteistyö nuorisopalvelujen kanssa Pointissa sujuu hyvin. Toimintatapa on kiinnostanut laajasti kirjastojen ja nuorisopalvelujen toimijoita muualla Suomessa. Syyskaudella vastaanottokeskusten nuorten mukaan ottaminen on sujunut alkuhämmennyksen jälkeen hienosti. Yhteistyö lähialueen ryhmäkotien kanssa on saatu hyvään alkuun. Sellon kirjastosta on ollut henkilökuntaa mukana kirjastoautojen käynneillä kauempanakin olevissa vastaanottokeskuksissa.

Pakolaisnuoret(4)

Uusi oivallus tapahtumien puolella on päiväteemat: Lastenmaan Torstaitohinat ja Pajan perjantait jatkuvat hyvän vastaanoton ansiosta! Alle kouluikäisille suunnatut Torstaitohinat pitivät sisällään satutunteja, konsertteja, varjoteatteria, musaloruja ja askartelua.. Perjantaipajoissa rakennettiin legorobotteja, korjattiin tietokoneita sekä pelattiin Minecraftia. Satutuntien kielien rikkaus ja musiikki erottuvat tarjonnassa aivan erityisesti. Ekaluokkaisten Ella-juhlat , espanjankielisen kulttuurin Kolibri-festivaali,  Harry Potter- ja Eläinten päivä –tapahtumat keräsivät kirjastoon suurimmat määrät innokkaita osallistujia.

Harry Potter Book Night

Opettajille järjestettiin syksyllä tilaisuuksia, joissa kerrottiin kirjaston tarjoamista pedagogisista palveluista sekä annettiin mahdollisuus tutustua erilaisiin laitteisiin ja toimintoihin. Esittelyssä olivat mm. pajan laitteet, musiikin tekemiseen tarkoitetut iPadit sekä studiotilat. Kouluille tarjottiin KULPSin mukaisia palvelupaketteja: Opiskellaan kirjastotaitoja, Kirjavinkkaus, Kirjailijatapahtuma kirjastossa sekä Ideoidaan ja tehdään yhdessä. Lukiolaisten tiedonhaun ohjaukset käynnistettiin ja lukiot käyttivät ahkerasti myös kirjavinkkauspalvelua.

Yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa järjestettiin syksyllä lukuisia mediakasvatustuokioita esikoululaisille. Mediakasvatusta annettiin myös Mediat auki -hankkeen työpajoissa sekä yksityisen pelinkehittäjän kanssa yhteistyössä toteutetuissa Dibitassut-tarinatyöpajoissa.

Ropecon-etkotLinnea

Sellossa lastenaineiston lainaus on kasvanut 6,09 %, kun koko Sellon lainaus laskenut -2,90 %. Lähikirjastojen lastenaineistojen lainausluvut ovat kasvaneet yli kymmenellä prosentilla. Lasten lainojen osuus on 36 % kaikista Sellon lainoista

Sellon kirjastossa toimii Venäjänkielinen kirjasto OKM:n rahoituksella.

 

VIHERLAAKSON KIRJASTO VUONNA 2015

Tänä vuonna Viherlaakson kirjastossa oli erityisesti monia musiikkitapahtumia. Keväällä oli kaksi Musiikinmuistelutilaisuutta, joissa kuunneltiin ja samalla muisteltiin mm. sota-ajanmusiikkia ja italo-iskelmää. Suuren suosion sai Viherlaaksopäivänä esiintynyt Helmetin enkelit-trio, joka soitti ja laulatti euroviisuja menneiltä vuosilta.

enkelit viheri

Kirjailijavieraat Matti Rönkä ja Kati Tervo vetivät lukusalin täyteen. Matkoja maailmaan-tapahtumissa tutustuttiin taas afrikkalaisiin kulttuureihin ja syksyllä käynnistyi käsityöpiiri. Kirjastossa oli useita näyttelyitä, kuten Pro Espoonjoki ry:n Rakennuksia joen varrelta-valokuvanäyttely.  Valokuvista kävijät tunnistivat hyvin rakennuksia, joista osa on jo purettu.

Matti-Rönkä-Viherlaaksossa

Lapset ihastuivat Taaperoiden musiikkilorutuokioihin ja Metkamatka-kiertue sai innokkaita osallistujia makaroni- ja animaatiotyöpajoihin ja marionetti-esitykseen.

Tomi Pulkkinen ja Ulla Nevanlinna esiintyivät kirjastossa. Pinssipajassa tehtiin pinssejä ja syksyllä koulukirjoja muovitettiin innokkaasti. Päiväkotiryhmille järjestettiin lukuisia satutunteja.

 

LAAKSOLAHDEN KIRJASTO VUONNA 2015

Laaksolahden kirjastossa järjestettiin MetkaMatka, Tomi Pulkkisen ja Riitta Leivon esitys Kirjastoseikkailu sekä Taaperoiden musalorutuokio Marjatta Karjalaisen ja Timopekka Sillantauksen vetämänä. Yhteistyö Jupperin koulun kanssa jatkui luokkakäyntien, kirjavinkkausten ja kirjastovälituntien muodossa.

Laaksolahden-kirjaston-tapa

Laaksolahden kirjaston ystävät järjestivät aikuisten tapahtumia kirjastossa ja hallitus teki ystävyysvierailun Sellon kirjastoon, mitä aluejohtaja kovasti arvosti.

 

Teksti ja kuvat

Erna Marttila, Timo Ylönen, Katia Shklyar, Noemi Dienes, Soili Salosaari, Auli Tukiainen ja Oili Sivula

 

Tallennettu kategorioihin 2015, Lähikirjastot, lastenkirjastotyö, Leppävaaran alueen kirjastot, Venäjänkielinen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa LEPPÄVAARAN ALUEEN VUOSI 2015

VENÄJÄNKIELINEN KIRJASTO VUONNA 2015

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Venäjänkielisen kirjaston vuosi oli dynaaminen ja antoisa. Palveluita tarjottiin venäjänkielisen väestön lisäksi myös muille venäjän kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Palveluiden on tarkoitus edistää monikulttuurisuutta ja parantaa venäjänkielisen väestön integraatiota, sekä muun väestön tutustumista venäjän kieleen ja kulttuuriin.

Venäjänkielisen kirjaston palvelut ja kokoelma Sellon kirjaston kautta ovat näkyvillä pääkaupunkiseudun HelMet-tietojärjestelmässä ja sen kautta helposti asiakkaiden tavoitettavissa. Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen yhteistyö toimii tukena myös venäjänkielisen kirjaston toiminnassa.

HelMet- yhteistyövoimin venäjänkieliset kirjastosäännöt on päivitetty ja julkaistu sekä paperisena että verkkoversioina, lasten lukudiplomitoimintaa kehitetty ja saatu toimimaan ja HelMet.fi:n venäjänkielinen versio elää ja päivittyy.

 

TAPAHTUMAT

Vuoden aikana on järjestetty yksittäisiä ja sarjatapahtumia sekä aikuisille että lapsille, venäjänkielisinä ja monikielisinä versioina. Yhteistyökumppanit ja asiakkaiden oma aktiivisuus ja osallistuminen tapahtumien järjestelyihin ja ideointiin on tärkeä osa Venäjänkielisen kirjaston tapahtumatuotannossa. Tapahtumat toimivat sisällöntarjoilun lisäksi myös vahvana kirjaston markkinointikeinona. Monet uudet asiakkaat saivat tietoa kirjastosta ja sen monipuolisesta palvelusta juuri tapahtumien kautta.

Venäjänkielinen kirjasto oli upealla osastolla esillä Kirjamessuilla. Messuista on oma kirjoituksensa Espoon kaupunginkirjaston blogissa: http://lukijanvastuulla.kirjasto.ws/?p=578 Oli selvästi havaittavissa, että messujen venäjänkielinen yleisö etsi messuilta nimenomaan sellaisia ständejä, joilla oli venäjänkielisille suunnattuja palveluita. Siten vedimme puoleemme juuri niitä asiakkaita, joita halusimmekin. Kirjastolla oli hyvät yhteistyökumppanit ja koko tapahtumasta ja kaikin puolin hyvä mieli ja hyödyllinen olo. Kirjamessujen ohjelmaan mahtui kulttuurin kirjoa laajasti musiikista lähtien: Kirjamessut 6F79_OHJELMA-FIN

24890520106_6541e7880d_z

Suomen Roerich –kulttuuriyhdistyksen tapahtumassa 26.3. tutustuttiin taiteilija Nikolai Roerichin tuotantoon ja hänen suhteestaan Suomeen ja Akseli Gallen-Kallelaan. Illan aikana myös kuultiin aiheeseen liittyviä runoja ja musiikkia.

Roe

Totaalinen sanelu -tapahtuma oli Sellossa 18.4. Sanelun idea on kiinnittää huomiota hyvänlaatuiseen venäjänkieliseen kirjoitustaitoon, saada ihmisiä pohtimaan omaa kirjoitustaitoa ja herättää kiinnostusta taidon kehittämiseen. Totaalinen sanelu on  kansainvälinen sanelutapahtuma, joka järjestetään vuosittain maailman eri paikoissa samana päivänä. Tänä vuonna tekstin oli kirjoittanut Jevgeni Vodolazkin, venäläinen kirjailija, filologian tohtori ja muinaisvenäläisen kirjallisuuden ekspertti. Totaalinen sanelu sai paljon huomiota ja kiinnostusta, osallistujia oli yli 70 ihmistä koko pääkaupunkiseudun alueelta, joista osa tuli Selloon ensimmäistä kertaa. Asiakkaat toivovat Sanelun järjestämistä joka vuosi.

tot

Sellon kirjastossa on järjestetty kaksi kertaa kuukaudessa venäjänkielinen kielikahvila sekä Sellon ja Entressen kirjastoissa tietotekniikkaopastusta venäjäksi Irina Golyshevan, Dmitry Zherbinin ja Olga Bykovan voimin.

Sellon venäjänkielisen lasten musiikkikerhon vetäjä Vera Kruglik on pitänyt konsertteja Iso Omenassa, Entreessä, Tapiolassa ja Sellossa.

Kirjastossa käy paljon venäjänkielisiä ryhmiä, joille opastetaan tai esitellään venäjänkielisen kirjaston palvelut.

Sergei Loikon kirjaesittely oli Sellon kirjastossa 27.11. Oktava ry:n kanssa yhteistyössä järjestettiin venäjänkielisiä laulelmakonsertteja Sellossa ja Entressessä noin kahden kuukauden välein.

Lokakuusta lähtien aloitettiin venäjänkielinen lukupiiri, jossa keskustellaan venäjäksi nykykirjallisuudesta.

ekalukupiiri

Kirjasto Omenan venäjänkielinen joulujuhla houkutteli noin 80 osallistujaa. Tapahtuman järjesti ansiokkaasti Jelena Hänninen.

 

LAPSILLE JA NUORILLE

Koko vuoden aikana Sellon kirjaston tiloissa järjestettiin noin 70 venäjänkielistä tai venäjän kulttuuriin liittyvää lapsille, nuorille ja perheille suunnattua tapahtumaa, joihin osallistui noin 1500 ihmistä. Säännölliset viikoittaiset tapahtumat ovat suosittuja: musiikkikerho (noin 500 osallistujaa yhteensä) ja lasten lorutuokiot (noin 250 osallistujaa yhteensä). Sen lisäksi Venäjänkielinen kirjasto on tukenut vastaavaa toimintaa Sellon kirjaston tilojen ulkopuolella neuvomalla ja markkinoimalla.

Yksittäisiä lastentapahtumia on järjestetty yhteistyökumppaneiden kanssa tai liitettiin isompaan kokonaisuuteen. Esimerkiksi historiallinen luentosarja nuorille Espoon kouluyhteystyössä (noin 100 osallistujaa Sellon kirjastossa, 50 Entressen ja 50 Iso Omenan kirjastoissa), äitienpäivän konsertti musiikkikoulun Kulkuset- päätöstilaisuutena (noin 60 osallistujaa) ja Perhelauantai Kirjamessujen oheistapahtumana Sarjakuvakeskuksen ja Pelikan- lasten ja nuorten yhdistyksen kanssa (noin 70 osallistujaa).

Vaikka monet tapahtumat ovat ensisijaisesti suunnattu venäjänkielisille ja venäjän kielen osaaville, se ei sulje pois muita kiinnostuneita ja tapahtumiin osallistuivat myös muita kuin venäjänkielisiä asiakkaita. Sen lisäksi venäjänkielinen toiminta on integroitu muihin lasten tapahtumiin, kuten esimerkiksi monikielisiin työpajoihin ja läksykerhotoimintaan.

Kouluyhteistyö

Kouluyhteistyöhön on panostettu tarkemmin ja järjestelmällisemmin tänä vuonna. Tarkoituksena on rakentaa toimivaa yhteistyötapaa venäjänkielen äidinkielen opettajien kanssa sekä Espoossa (käytännössä), että Helsingissä ja Vantaalla (konsultointi ja materiaalit).

Sellon kirjastossa on vieraillut noin kymmenen eri-ikäistä venäjänkielistä koululaisryhmää, joille oli järjestetty kirjasto-opastusta ja kirjavinkkausta (yhteensä noin 200 lasta). Toukokuussa Sellon kirjastossa vieraili nuorten ryhmä, jossa oli Suomessa asuvien venäjänkielisten nuorten lisäksi myös nuoria Pietarista. Kyseinen kahden maan välinen koulutoiminta on toteutettu jo muutama vuosi Espoon kouluopettajien aloitteesta ja kirjastolla on tarkoitus tukea venäläis-suomalainen vastavierailu, joka tapahtuu vuosittain keväällä.

Kaksi espoolaista kouluryhmää (noin 40 koululaista) vastaanotettiin myös Helsingin kirjamessujen aikana messukeskuksessa, jossa Venäjän Leningradin alueen lastenkirjaston yhteistyössä pidettiin lasten nykykirjallisuustilaisuutta ja lapset tapasivat venäläisiä lastenkirjailijoita.

Kouluyhteistyössä on tehty tiivis työskentely venäjänkielen opettajien kanssa, johon kuuluu opettajien kirjasto-opastusta ja lasten kirjallisuusvinkkausta. Keväällä ja syksyllä oli järjestetty tiedonhaku- ja kirjastokäyttö-opastusta Espoon opetusviraston yhteistyössä. Kevään opastuksessa osallistuivat myös muut oman äidinkielen opettajat. Osallistujia oli noin 40 kevään opastuksessa ja 6 (eli kaikki Espoon venäjän kielen äidinkielen opettajat) syksyllä.

Espoon kouluissa järjestetään erikseen maahanmuuttajaoppilaiden vanhempainillat, jossa on helppo tavoittaa juuri venäjänkieliset vanhemmat. Syksyllä ensimmäistä kertaa venäjänkielinen kirjastonhoitaja (Katia Shklyar) on käynyt vanhempien illalla Tiistilän koulussa, jossa kertoi kirjaston venäjänkielisistä palveluista, sekä lukudiplomien käyttötavoista. Tarkoitus on tehdä vanhempien vierailuja säännöllisemmin ja tavoittaa venäjänkielisten lisäksi myös muita maahanmuuttajataustaisia vanhempia, jolloin kirjastoista vierailuun lähtisi eri kielten osaajia.

Tärkeä osa kouluyhteistyössä on venäjänkielinen lukudiplomi-toiminta.

Lukudiplomi

Lukudiplomi.net– sivusto on päivitetty ja sinne on saatu kokonainen venäjänkielinen versio, koululaiset käyttävät listoja aktiivisesti.

Venäjänkielinen lukudiplomitoiminta saa julkisuutta myös kansainvälisesti IFLA konferenssissa Kapkaupungissa.

 

KAUKOPALVELU

Verrattuna vuoteen 2014, kaukopalvelun lainojen määrä kasvoi 1084 niteen verran. Se tarkoittaa 809 lähetettyä pakettia. Uusia asiakkaita tuli 123 ja asiakkuuksia on yhteensä 311 vuodenlopussa. Lasten aineistoa lainataan enemmän kuin aiempana vuonna.

Toimintatavat ovat muotoutuneet ja palvelu tunnetaan yhä paremmin. Markkinoinnissa osallistuminen Kirjamessuille varmasti näkyy tulevana vuotena!

 

VERKKOPALVELUT

HelMet.fi venäjäksi

Marraskuussa HelMet.fi:n verkkokirjaston venäjänkielinen versio on täyttänyt vuoden. HelMet.fi:n koostuu sekä suhteellisesti staattisesta sisällöstä (kuten kirjastosääntöjä ja palvelujen käyttö-ohjeita), että dynaamisesta (kuten tapahtumien ilmoituksia, juttuja uusista ja mielenkiintoisista palveluista, kirjavinkkejä. sisällönavaavia tekstejä ja henkilökunnan esittelyitä), käännöksistä ja omista jutuista.

Venäjänkielisen version laadukas ja monipuolinen ylläpito vaati suunnittelua ja tiivistä yhteistyötä HelMet-kirjastojen venäjänkielen osaajien välillä. Sivuston ensimmäisen toimintavuoden aikana oli rakennettu toimintatapa ottaen huomioon resurssien rajattu määrä: laadittu julkaisukalenteri, jaettu käännösvastuut, järjestetty työryhmän tapaamiset (noin neljä vuodessa), sekä venäjänkielisen version päävastaavan säännöllinen osallistuminen HelMet.fi- toimituskunnan tapaamisiin. Pääsääntöisesti venäjänkielisten sisällöntuottajien yhteistyötä tehdään verkon kautta. Sivuston keskeiset sisällöntuottajat: Natalia Essina (Helsinki, Munkkiniemi), Dmitry Zherbin (Espoo, Sello), Olga Bykova (Espoo, Entresse) ja Katia Shklyar, päävastuu (Espoo, Sello).

Kaikki jutut ja sivujensisältö tehdään HelMet.fi:n arvojen mukaan (Laadukkuus, Positiivinen kulmikkuus, Moniääninen sivistys ja Yhteisöllisyys). Venäjänkielinen versio (samoin kuin ruotsin ja englanninkielinen) ei ole täsmälleen samaa kuin suomenkielinen, juttujen aiheet kehitetään asiakkaiden tarpeiden nähden ja mahdollisesti asiakkaiden kanssa.

Sivuston käyntitilastot

HelMet.fi:n palvelimeen on haettu lisää tilaa, koska käynnit ovat huomattavasti nousseet. Yhtenä syynä on myös venäjänkielisen version julkaiseminen.

2015:n vuoden aikana HelMet.fi:n venäjänkielinen osio sai 25 802 käyntiä/ 95 766 sivulatauksia (vrt. englanninkielinen versio – 99 475 käyntiä/ 222 130 sivulatausta, ruotsinkielinen versio – 83 894 käyntiä/ 145 807 sivulatausta).

snoob rus

 

Eniten käyntejä saatiin sivustolle isompien tapahtumien yhteydessä (Totaalinen sanelu huhtikuussa ja Kirjamessut ja oheistapahtumat lokakuussa).

Suurin osa kävijöitä kirjoittavat suoraan web-osoitteen (8 131 käyntiä), toiseksi suuri ryhmä päätyy sivuille hakukoneiden kautta (5 437 käyntiä), sekä sosiaalisen median kautta (Facebookista – 723 käyntiä, Vkontaktesta – 409 käyntiä).

Venäjänkieliset Top5- sivut pääsivun jälkeen:

1 Sellon kirjaston tapahtumasivu (2 624 käyntiä). Vrt. englanninkielisen sivun kävijät suosivat enemmän Kirjasto 10:n tapahtumasivua.

2 Lasten sivuilla Tunnista luotettava tieto, suomenkielisen artikkelin käännös (889 käyntiä)

3 HelMet- kirjastojen yhteinen tapahtumasivu (789 käyntiä)

Asiakkaita kiinnostaa myös e-kirjaston ja e-palvelujen käyttöohjeita ja ylipäänsä kirjastonsääntöjä (vastaavasti suosiossa on myös englanninkielisessä versiossa), sekä sisällönavaukseen liittyviä artikkeleita, kuten kirjavinkkausta ja suosituslistoja (kuten esimerkiksi artikkeli Venäjän nykykirjallisuudesta, 656 käyntiä).

Vuonna 2016 on tarkoitus panostaa enemmän sisällönavausartikkeleihin ja kannustaa asiakkaita kirjoittamaan omia vinkkausjuttuja.

Tarkempia käyttötilastoja näet näistä koosteista:

HelMetRU-käynnit 1.1.-31.12.15

HelMetRu-sisääntulot_1.1.-31.12.15

HelMet.fi:n venäjänkielisen version lisäksi kirjasto on verkotoiminnassa myös sosiaalisessa mediassa, jossa tällä hetkellä toimivat kaksi kanavaa Facebookissa ja Vkontaktessa.

 

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Vuonna 2015 Venäjänkielisen kirjaston toiminta on esitelty IFLA- konferessisa (Lukudiplomit), Sellon kirjasto ja venäjänkielinen toiminta (ja myös Suomen kirjastokonsepti) sai huomiota Library planet- TVohjelmassa (Moskova), Suomalais-Venäläisen kulttuurifoorumin kautta on suunnitelmissa yhteistyö Viipurin kirjaston kanssa.

 

Teksti ja kuvat:

Juha Kortesluoma, Katia Shklyar, Inna Vunukainen, Dmitry Zherbin, Sirpa Sulkava ja Oili Sivula

 

Как пройти в библиотеку?

Или точнее «А где находится Русскоязычная библиотека?» – вопрос, который задавали чаще всего посетители стенда Русскоязычной библиотеки на Хельсинкской книжной ярмарке в октябре 2015. На стенде были также представлены фонд «Культура» и общество «Финляндия-Россия».

Русскоязычная библиотека начала свою работу в январе 2013 в стенах библиотеки «Селло» (Эспоо). Услуги и фонды Русскоязычной библиотеки интегрированы в общую систему библиотек Столичного региона HelMet, что, с одной стороны, облегчает доступ к русскоязычным услугам и ресурсам всех жителей региона, но с другой – немного путает.

О том, каким был 2015 год для Русскоязычной библиотеки читайте на русском языке на сайте Helmet.fi.

Tallennettu kategorioihin 2016, Leppävaaran alueen kirjastot, Venäjänkielinen kirjasto, Verkkopalvelut | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Kalajärven, Karhusuon ja Kauklahden kirjastojen toiminta vuonna 2015

Kalajärvi:

Kalajärven kirjasto täytti 20 vuotta vuonna 2015. Virallista syntymäpäivää juhlittiin perjantaina 27.2. jolloin kirjasto oli poikkeuksellisesti auki kello 10-19. Kirjastossa oli tarjolla koko päivän kakkua ja kahvia asiakkaille. Aamulla Entressen kirjaston teatteriesitys Änkyrimato veti paikalle melkein 300 lasta ja aikuista. Iltapäivällä Tapiolan sinfonietasta tuli paikalle kaksi soittajaa soittamaan lyhyen konsertin ja kertomaan klassisesta musiikista. Illalla duo Ertsi&Marko viihdytti asiakkaita. Kaiken kaikkiaan päivä oli menestys ja pienille asiakkaille jaettiin synttärien kunniaksi melkein 200 ilmapalloa, jotka juhlistivat kirjaston 20 vuotista taivalta.

Syksyllä saatiin vihdoin päätökseen kirjaston tiskiremontti. Vanha tiski purettiin pois ja tilalle tuli uusi pienempi. Samalla lasten- ja nuortenosasto sai tarvitsemaansa lisätilaa. Lastenosasto sai uudet kuvakirjalokerikot ja samalla lisää leikkitilaa. Koko lastenosaston ilme muuttui muutenkin iloisemmaksi ja valoisammaksi.

Näiden kahden tapahtuman lisäksi kirjastossa jatkuivat normaalit satutunnit joka torstai. Keväällä Tomi Pulkkinen piti kaksi lastenkonserttia ja ensimmäistä kertaa kirjastossa järjestettiin myös Origami-paja sekä keväällä että syksyllä. Syksyllä aloitti myös kirjaston pitkään toivottu lukupiiri

 

Karhusuon kirjasto:

Kirjasto aloitti onnistuneet omatoimikirjaston marraskuussa. Loppuvuodesta saatiin omatoimiominaisuuden avulla pysäytettyä asiakasmäärän väheneminen. Vuosi päättyi yllättävään uutiseen: Karhusuon koulun 3-6 – luokkien oppilaat siirtyivät Lagstadin kouluun Espoon keskukseen. Oppilaiden on määrä palata vuoden 2016 aikana Karhusuon koululle parakkirakennukseen, johon mahdollisesti myös kirjasto tulevaisuudessa siirtyy väliaikaisesti. Vuonna 2015 Karhusuolle suunniteltiin uutta koulua. Kirjasto sai pääsi osallistumaan suunnitteluun ja saikin havainnekuviin toivotun paikan ja tilat. Koulun on nykyisen aikataulun mukaisesti määrä valmistua 2020. Mielenkiintoinen ja onnistunut kokeilu oli 3D-tulostin pajan pitäminen syksyllä.

Kauklahden kirjasto:

Kauklahden kirjaston vuodesta 2015 jäi erityisesti mieleen hurja kävijämäärien nousu. Kirjaston kävijämäärä kasvoi huimat 18,1 % eli yli 6000 kirjastokäyntiä enemmän kuin edellisenä vuona. Tämän lisäksi Kauklahti-seura valitsi kirjaston vuoden kauklahtelaiseksi.

Kirjasto jatkoi aktiivista toimintaansa: Tapahtumia oli paljon erityisesti koulu- ja päiväkotiyhteistyön merkeissä. Kauklahti seuran aktiivinen toiminta kirjastossa on myös tärkeä osa toiminta. Tämän kasvun lisäksi vuoden lopussa Kauklahden kirjaston omatoimilaitteiston asentaminen aloitettiin. Omatoimiajat on otettu käyttöön vuoden 2016 tammikuun loppupuolella. Vuodesta 2016 voi siis odottaa hektistä ja mielenkiintoista.

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Kalajärven, Karhusuon ja Kauklahden kirjastojen toiminta vuonna 2015

Leppävaaran alueen toiminta 2014

Leppävaaran alueen kirjastot Laaksolahti, Sello ja Viherlaakso ovat pysyneet suosittuina ja käytettyinä vuoden 2014 aikana. Upeat asiakkaat ja asiantunteva henkilökunta pitävät yleisen kirjaston elinikäisen oppimisen ja kulttuurin harrastamisen lippua korkealla! Lainaluvuissa Sellon kirjasto on pääkaupunkiseudun toiseksi suurin, kävijöitä oli jälleen yli miljoona: 1 116 397 kävijää eli nelisen tuhatta kävijää joka päivä.

Laajensimme aukioloja lauantaina myöhäiseen iltapäivään ja tunnit löysivät nopeasti käyttäjänsä. Erityisesti nuori väki pitää ilmaisesta yhteisestä tilasta, jossa Pointissa nuorisopalvelut antavat kanssamme heille sitä palvelua, jota nuoret ihmiset tarvitsevat. Opiskelijoiden ja lehden lukijoiden aktiivisen palautteen perusteella jaoimme kirjaston entistä jyrkemmin hiljaiseen ja aktiiviseen osaan: toisen kerroksen istuinpaikkoja lisättiin niin paljon kuin neliöt antoivat myöten, jotta mahdollisimman moni rauhallista tilaa etsivä saisi sijan. Työasemat siirrettiin alakertaan ja sen mukana Pajan henkilökunta, joka pystyy antamaan parasta mahdollista tukea laitteiden käytössä. Yläkerrassa voi yhä tehdä koneella rauhassa töitä: lainaamalla läppärin voi istahtaa vaikka sohvalle työskentelemään.

Sellon kirjastossa alkoi Celia-pilotointi keväällä. Eri tavoin lukemisessa vaikeutta kokevat voivat saada käyttöönsä äänikirjoja, myös verkosta lataamalla. Kokoelmaa ajantasaistettiin runsailla poistoilla ja sitä tuotiin aktiivisesti esille näyttelyillä. Galleria Anna siirtyi uusiin valoisiin tiloihin yläkertaan ja sen sijaan rakennettiin ajankohtaisalue aikuisten kirjallisuudelle. Lastenmaasta poistuva perhe voi helposti ottaa mukaansa kaunokirjallisuutta pokkarina tai noukkia mukaansa päivän lehdessä innostaneen aiheen tietokirjan muodossa,

Venäjän, ruotsin ja ranskan kielikahvilat aloittivat ja Ranskan instituutin siirtokokoelma saapui syksyllä. Erityisen onnistuneita kirjailijatapahtumia olivat Riikka Pelo, joka on kirjoittanut Marina Tsvetajevasta sekä Pjotr Silajev.

 

Laaksolahti kasvatti hieman kävijämääräänsä, mihin vaikutti ehkä kirjastovälituntien alkaminen tauon jälkeen. Yhteistyö Jupperin koulun kanssa on jatkunut aktiivisena ja lasten satutuntien ja kirjavinkkausten suosio on ollut hyvä. Laaksolahden kirjaston ystävät on pitänyt lukupiiriä ja tuonut asiakkaiden iloksi myös kirjailijavieraita (https://sites.google.com/site/kirjastonystavat/etusivu). Meri Kuusiston vierailu keräsi yleisöä ja Minna Lindgreniä oli myös kuulemassa noin 50 henkeä! Lasten tapahtumista Nina Bell oli hyvin suosittu, kuten aina.

 

Viherlaaksossa Seniorsurfissa, Lifetec-esittelyssä  ja syksyn tietopajoissa sai opastusta ja tietoa mm. tietotekniikkaan. Kirjailija Minna Lindgren ja Ehtoolehdon pakolaiset-kirja veti lukusalin täyteen kuulijoita.

Toimivat Seniorit ry piti Matkoja maailmaan-kulttuuri ja kirjallisuustapahtumaa yhdeksän kertaa. Kohteena oli Latinalainen Amerikka. Toimivat Seniorit kutsuivat myös Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Johanna Värmälän kertomaan Espoon terveyspalveluiden nykytilanteesta ja haasteista. Loppuvuodesta aloitettiin myös yhteistyö viereisen palvelutalon kanssa tarjoamalla heille virikepaketteja.

Lapsille ja koululaisille pidettiin kirjavinkkauksia ja satutunteja. Suosittuja olivat Taaperoiden musiikkilorutuokiot, jotka pidettiin sekä keväällä että syksyllä. Etenkin lapset innostuivat myös Anu Harkin keväisistä askarteluista. Jouluiset pinssipajat saivat paljon koululaisia liikkeelle.

Viheri blogi

Tallennettu kategorioihin 2014, Leppävaaran alueen kirjastot | Kommentit pois päältä artikkelissa Leppävaaran alueen toiminta 2014

Kirjasto Omenan vuosi 2014 – Kokeileva kirjasto kohti tulevaisuutta

Uuden kirjaston suunnittelu- ja rakennusprojekti oli vahvasti läsnä kirjaston toiminnassa koko vuoden 2014 ajan. Kirjaston kokoelmia mukautettiin tulevan Ison Omenan Palvelutorin mukaiseksi ja kirjaston sisäinen projektiryhmä työskenteli koko vuoden Palvelutori-projektin parissa. Projektiin liittyi myös kokeiluluontoisia ICT-hankkeita. Lisäksi elokuussa 2015 avautuva lähikirjasto Opinmäki teetätti töitä.

Kirjastossa oli vauhdikas vuosi erilaisten tapahtumien parissa. Ohjelmaan mahtui monenlaista kuten kirjailijavierailuja, sarjakuvatapahtuma, Myllylahden murhailta, kirjoittajatyöpaja ja kirjallisuuspiirejä.

Kirjasto kehitti senioripalveluita yhdessä palvelutorikumppaneiden ja Espoon vanhuspalveluiden kanssa. Vuoteen mahtui siis Kela-luentoja, SeniorSurf, muistisairaudesta kirjoittaneen Hanna Jensenin vierailu, Muistiluotsi ja senioreille suunnattuja kauppakeskuskävelyjä. Lisäksi kirjastossa vieraili senioriryhmiä, joille tarjottiin opastuksia ja kirjaston palveluiden esittelyjä. Vuoteen sisältyi erilaisia aineistonäyttelyitä, kuten ”Sivarit suosittelevat” ja jalkapallon MM-kisanäyttely.

Kirjasto Omenan Paja avattiin huhtikuussa. Pajaan laitevalikoimiin hankittiin 3D-tulostimia, vinyylileikkuri, ompelukone, soittimia ja työkaluja. Laitevalikoima täydentyi pitkin vuotta ja asiakkaat löysivät loistavasti pajan laitteineen.

Pajassa puuhastelua.

Pajassa puuhastelua.

Lapsekasta riemua

Lasten osastolla parannettiin toiminnallisuutta ja osaston ulkonäköä, lisäksi lelujen ja leikkitilan määrää lisättiin. Osaston puolelle tehtiin uusi pelipaikka, jonka ja lisättiin istuskelupaikkojen ja mattojen määrää. Lasten tietokoneet siirrettiin, joten melu- ja muut ongelmat koneilla vähenivät. Lisäksi otettiin käyttöön iPad-pöytä otettiin ja kuvakirjojen esillepanoon panostettiin luomalla uusi suosikit-hylly.

Kulttuurineuvolatoiminta jatkui kerran kuukaudessa. Jokaisella neuvolakerralla saatiin kontakti 30-50 lapseen ja aikuiseen. Let’s go English – kielenharjoittelukerho ja peli-iltapäivä aloittivat keväällä. SPR:n Läksyhelppi ja MLL:n Kylämummin satutunti toimivat kerran viikossa. Viikoittain pidettiin myös robottikerhoa, tyttöjen ilta, elokuvailta ja satutunnit eri kielillä (suomi, ruotsi, venäjä, espanja). Lisäksi pidetiin kuukausittain vauvalorutuokioita ruotsiksi, venäjäksi ja suomeksi.

Kulttuurineuvola Matinkylän terveysasemalla.

Kulttuurineuvola Matinkylän terveysasemalla.

Vuoden aikana järjestettiin suosittuja musiikki- ja runoesityksiä, satutunteja, animaatiopajoja, kirjavinkkausta ja lorutuokioita. Mediakasvatusviikolla 10.-16.2. vietettiin peliviikkoa, jonka aikana jaettiin pelitietoutta vanhemmille ja järjestettiin pelipaikan avajaiset. Hiihtolomaviikolla pidettiin jonglööraustunteja

Keväällä vietetty Onnelin ja Annelin perhepäivä oli menestys runsaan ohjelmatarjonnan ja Eija Ahvon esiintymisen johdosta. Syksyllä järjestettiin Make -teknologiaperhepäivä ja eläinten viikolla pidettiin lastenosastolla sarjakuvapajoja. Suurta suosiota saavutti myös Diwali – intialainen valon juhla, jossa oli paljon lasten ohjelmaa kuten rangoli ja lapsiryhmiä tanssimassa. Joulukuussa oli venäjänkielinen lasten esitys. Lisäksi vuoden aikana oltiin mukana Matinkylän asukaspuisto-, Matinkylä fest- ja Olarin tempaus tapahtumissa.

Koulut kävivät kirjastossa vinkkauksissa ja kirjaston esittelyissä. ”Mä en dissaa” -bussi ja kirjastopyörän Lomalukemista -kiertue vierailivat kouluilla toukokuussa. Alakoulut kävivät kirjastossa animaatio- ja runopajoissa, tiedonhaun opastuksissa, KULPS – kirjailijavierailuilla ja pajavierailuilla. Syksyllä järjestettiin ”Ilo lukea” – tapahtuma, jonka aiheena oli Latinalainen Amerikka. Mukana oli vapaaehtoisia, Yhteiset Lapsemme ry ja suurlähetystön edustajia.

Kirjastossa oli satutuntien ja lorutuokioiden lisäksi muita ruotsinkielisiä tapahtumia. Tammikuussa kirjailija Anna Ribbing kävi vetämässä kaksi työpajaa 7-9 -vuotiaille. Runebergin päivänä lahjoitettiin poistokirjoja päiväkodeille ja kouluille. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin Bus-klubbar työpajoja 3 – 6 -vuotiaille, jouluaskartelua ja Lucia-juhla.

Kirjailija Anna Ribbing vetämässä työpajaa.

Kirjailija Anna Ribbing vetämässä työpajaa.

Nuoruutta ja notkeutta

Nuortenosasto Starttiksessa oli tapahtumarikas vuosi monenlaisessa temmellyksessä kuten DJ-, musa- ja painipajoissa, goshindo-taistelulajin parissa, leffailloissa, kisastudioissa, breakdance-kerhossa, discoissa, FIFA- ja darts -turnauksissa, fudisbileissä, futsalissa ja tyttöjen kerhossa. Lisäksi nuorille järjestettiin talousneuvontaa, työnhakuinfo ja ”Lyömätön linja” – draamapaja. Cityconin kanssa järjestettiin nuorten ideapajoja uuden kauppakeskuksen suunnittelemiseksi. Verkostoitumista tapahtui monin tavoin, esimerkiksi lähikoulun kuraattorit vierailivat Starttiksessa ja kirjaston työntekijät päivystivät Walkers-bussissa.

Nuoria vietiin vuoden aikana retkille eri paikkoihin kuten Happeen ja Reaktoriin, leffareissuille, jalkapalloilemaan Tapiolaan, kesäretkelle Vasikkasaareen ja Suomenlinnaan. Starttiksen remontin suunnittelu ja toteutus kuului loppuvuoden ohjelmaan ja nuorille järjestettiin oma joulujuhla.

Kasvava ja muuttuva Kirjasto Omena

Kirjasto Omenassa kävi vuoden 2014 aikana lähes 900 000 asiakasta, kasvua edellisvuoteen oli 1,9%. Kauppakeskus Iso Omenan laajennusprojekti aiheutti vuoden aikana muutoksia sekä liikennejärjestelyihin että parkkitiloihin ja myllerrys jatkuu vielä vuoden 2015 ajan. Vuonna 2016 valmistuu kauppakeskuksen laajennus ja kirjasto muuttaa Ison Omenan palvelutorille. Muutosten tuulet jatkuvat siis tulevinakin vuosina.

P.K./Kirjasto Omena

Tallennettu kategorioihin 2014, Kirjasto Omena | Kommentit pois päältä artikkelissa Kirjasto Omenan vuosi 2014 – Kokeileva kirjasto kohti tulevaisuutta

Musiikin vuosi 2014

Musiikkikirjastotyön ydintehtävä on musiikkiharrastuksen tukeminen. Kirjastoissa tätä tehtävää toteutettiin vuonna 2014 ajankohtaisien kokoelmien, asiakkaiden käyttöön tarkoitettujen harrastustilojen, studioiden sekä tapahtumien että toiminnan kautta.

Vinyylikirppis Sellossa

Vinyylikirppis Sellossa

Erilaiset musiikkityöpajat ovat tarjonneet elämyksiä lapsille, nuorille ja aikuisille pitkin vuotta. Musapajoissa on tutustuttu soittimiin ja opeteltu soiton alkeita eri instrumenteilla sekä tehty musiikkia ja soittoääniä iPadeilla. Kaikista pienimmät ovat päässeet pelaamaan musiikkipelejä.

garageband2          DSC_0942

Kirjastojen musiikki- ja pajatoiminta ovat lähentyneet toisiaan. Sellossa, Omenassa ja Tapiolassa Paja ja musiikkipalvelut toimivat ainakin osittain samoissa tiloissa.

Soittimia Ompun Pajassa

Soittimia Ompun Pajassa

Yksi musiikkikirjastotyön vuoden 2014 ilonaiheista on ollut Tapiolan kirjastoon rakennettu uusi musiikkistudio! Sellossa musiikkiosaston ”hittituotteiksi” muodostuneet studio ja soittohuoneet ovat vuonna 2014 olleet jälleen täydessä käytössä. Tapiolaan valmistuneen studion myötä pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistä paremmin.

Tapiolan kirjaston musiikkistudio

Tapiolan kirjaston musiikkistudio

Musiikkitapahtumat ja konsertit ovat täyttäneet kirjastot myös vuonna 2014. Tapahtumia on toteutettu omin voimin sekä yhdessä yhteistyökumppaniemme ja eri oppilaitosten kanssa. Uusina yhteistyökumppaneina mainittakoon muun muassa Tapiola Sinfonietta ja Metropolia ammattikorkeakoulu.

14931683959_41d45d61a8_o         poikajakitara

14989255669_08f9637ec9_o                    11983503773_6701076e57_o

Vuonna 2014 Sellon kirjaston ja Kirjasto Omenan yhteisprojektin tuloksena on suunniteltu ja testattu tapahtumia ja toimintamuotoja, jotka olisivat käyttökelpoisia myös Omenan uuden palvelukonseptin kannalta. Tästä esimerkkinä muun muassa Sellon kirjastossa järjestetyt ohjelmalliset soitinesittelyillat, joissa myös asiakkaat ovat esittelyiden jälkeen päässeet tutustumaan kitaroihin, pedaaleihin, rumpuihin ja syntikoihin. Kaikki soitinillat olivat ammattilaisvetoisia ja niihin osallistui myös eri verkostojen yhteistyökumppaneita.

kitarailta Sellossa

kitarailta Sellossa

Entressen kirjaston Jukeboksi on vetänyt joka tiistai salin täyteen tanssikärpäsen puremia harrastajia. Parittomina viikkoina tansseja on ohjannut kaksi alan ammattilaista ja parillisina viikkoina on tanssittu levytansseja. Juhannus- ja joulutanssit ovat olleet niin suosittuja, että osa tanssijoista on pyörähdellyt Jukeboksin ulkopuolella hissiaulassa, jonne on vedetty äänentoisto.

Juhannustanssit Jukeboksissa

Juhannustanssit Jukeboksissa


Jukeboksin soittohuonetta ovat käyttäneet harjoitustilana sekä toimintakeskuksen vammais-nuoret että yksittäiset musiikinharrastajat. Muutaman kerran vuodessa järjestettävä MaxVol-organisaation kanssa yhdessä järjestettävä VolumeClub on antanut uransa aloitteleville bändeille mahdollisuuden näyttää kykynsä ja päästä kilpailun kautta myös isommille estradeille. 

Syksyllä Jukeboksissa aloitti kerran viikossa kokoontuva Old Man’s Tambourine Club, jonka tarkoituksena on ollut koota yhteen aikuisikäiset musiikinharrastajat. Iltaclubeissa on keskusteltu musiikkiin ja soittamiseen liittyvistä teemoista, esitelty omia soittimia sekä jammailtu yhdessä. Nuoremmille musiikinharrastajille on ollut tarjolla rap-henkinen harrastuspiiri torstai-iltaisin.

raps

Kirjastoammattilaisten asiantuntijuutta on hyödynnetty joustavasti uudella tavalla esimerkiksi suosituksilla, verkkojutuilla ja soittolistoilla. Samaan aikaan kun musiikkiosastot ovat lisänneet läsnäoloaan verkossa, on osastoilta löytyvästä aineistosta nostettu esille osia, joita ei välttämättä suoratoistopalveluista tai muualta verkosta löydy: tästä esimerkkinä Sellon vinyylinurkka, kasetteja ja vinyylejä sisältävä marginaalikokoelma sekä Entressen ”näitä levyjä et löydä Spotifysta” -nostot. Tavoitteena mahdollisimman kattava, formaattirajat rikkova musiikkitarjonta.

marginaali

Musiikkialan ansaintalogiikan ollessa murroksessa täytyy kirjastojenkin reagoida asiakkaidensa toiveisiin ja uusiin kulutustottumuksiin rohkeasti kokeilemalla ja omaksumalla uusia konsepteja ja toimintamalleja. Kehittyvä musiikkikirjasto on paljon muutakin kuin lainalukuja!

Vuodesta kirjoitti Espoon Musaryhmä

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Musiikin vuosi 2014

Venäjänkielinen kirjasto vuonna 2014

Venäjänkieliseen kirjastoon on löydetty vuoden 2014 aikana! Aineisto on kiertänyt hyvin ja tapahtumiin on riittänyt väkeä. Vuoden kruunasi venäjänkielisen helmet.fi-sivuston avaaminen. Sivuston loi pääkaupunkiseudun osaajien yhteistyöryhmä.

Sellon kirjastossa oli vuoden päättyessä aikuisten kaunokirjallisuutta 5 338 nidettä ja tietokirjallisuutta 5 510 nidettä. Lastenosastolla kaunokirjallisuutta oli 2 059 ja tietokirjallisuutta 447 nidettä. Musiikkia ja muuta aineistoa oli 1291 nidettä. Aineisto kiersi hyvin! Kaunon lainoja oli 11 019, lainaus aikuisten osastolta yhteensä 20 267.

Vuoden 2014 aikana aikuisten kaunokirjallisuutta hankittiin 830 ja tietokirjallisuutta 428 nidettä. Lasten osastolle hankittiin kaunokirjallisuutta 543 ja tietokirjallisuutta 155 nidettä.  Aineiston hankintaan käytettiin talouden raportointijärjestelmän mukaisesti 37 216 €, mutta alkuvuonna määrärahojen hallinta ei seurannut tilannetta oikein ennen kuin saimme yhdessä sopimustoimittajan ja taloushallinnon kanssa laskut ja tiliöinnit kuntoon. Siten aineistoon käytettiin kaikkiaan yli 40 000 euroa.

Hankinta on ollut haasteellista. Sopimustoimittajan tarjoamat valintalistat ovat olleet suppeita ja aineiston toimitukset ovat viivästyneet. Tilanne on parantunut hieman aivan vuoden lopulla.

Bookwhere -poimintaluettelointi ja kyrilliikkakonversio on otettu käyttöön keväällä. Bookwhere -ohjelmalla voidaan poimia Russian State Librarystä kyrillisiä tietueita ja konvertoida kyrilliset merkit latinalaisiksi Kansalliskirjastossa kehitetyn ja Espoossa kansallista translitterointistandardia varten muokatun (Miika Miettunen ja Sini Neuvonen) konversio-ohjelman avulla. Tämä nopeuttaa luettelointia ja vähentää translitterointivirheitä.

Kuopion Varastokirjastoon on lähetetty toukokuussa Venäjän ja Itä-Euroopan instituutista peräisin olevaa aineistoa noin 15 hm, 685 nidettä.

Vuoden loppuun mennessä VIEI -aineiston ”pitkä häntä” on saatu käsiteltyä. Viimeisenä lähtee Pasilan varastoon satsi vanhaa suomalaista venäjännettyä kirjallisuutta.

Seutusiirrot Helmet -kirjastoihin on aloitettu vuoden alusta. Aikuisten ja lasten aineistoa kiertää 18 pääkaupunkiseudun kirjastossa. Espoon sisäiset vuosi sitten aloitetut siirrot kiertävät 14 kirjastossa. Sirpa Sulkava vastaa siirtokokoelmatyöstä sekä suuresta osasta luettelointia ja hankintaa.

Valtakunnallinen kaukopalvelutoiminta on myös vilkastunut pitkin vuotta! Leila Järventausta on päävastuullisena rakentanut eteenpäin palvelun konseptia: tarjolle on tullut oma puhelinnumero ja painettu esite ja ohjeistus, myös välittäville kirjastoille. Esite ja ohje päivitetään, koska tulevaa kirjamessujakeluakin ajatellen on esittelyä päivitettävä.

Espoon kaupunginkirjastossa on ollut 42 tapahtumaa, joka on ollut venäjän- tai kaksikielinen. Tapahtumatuotannossa Inna Vunukainen, Dmitri Zherbin ja Irina Golysheva ovat keskeisessä roolissa

Paikkakunnista tilastoista nousevat Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Oulu, Tampere ja Turku. Lasten aineistoa meni lainaan 464 nidettä, aikuisten 1224. Asiakkaista oli naisia 172 ja miehiä 16.

Oili Sivula
aluejohtaja, Leppävaaran alue

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Venäjänkielinen kirjasto vuonna 2014

Samarbete, Skapande och Synlighet

Tillbakablick på den svenska barn- och ungdomsverksamheten under 2014

bussenBarnbibliotekarierna tog en tjuvstart till år 2014 med bibbametron i Entresse bibliotek i november. Då hoppade vi genast på tåget med ett bagage fullt av svenskt program och idéer. Denna roliga resa fortsatte hela året med många evenemang och mångsidig verksamhet både till dagisbarn, skolelever och familjer!

Då vädret tillät tog vi fram cykelbibban för att ta med oss en del av vår verksamhet till cykelnparker, daghem och skolor, där vi läste sagor och tipsade om böcker. Det svenska musikäventyret Du och jag och min lilla cykel ringde med sin ringklocka i några av våra bibliotek, likaså skred Lucia med sitt följe till de största biblioteken. För att få större publik, bjöd vi in finska klasser till dessa uppträdanden. Även hurtiga studeranden i Solvalla idrottsinstitut kom för att lära sig om informationssökning på ett av våra bibliotek. I år fick vi även ett samarbete igång med olika språkbadsdaghem och språkbadsklasser.

garagebandVerksamhet med pekplattor var ett bra lockbete för att få lärare och elever att rusa till biblioteket! Syftet med dessa verkstäder var att antingen lära barnen och eleverna att aktivt använda och bekanta sig med biblioteket och den nya tekniken som en del undervisningen. De mest populära verkstäderna var de i 3D, musik, serier, animationer och boktrailers.

En gång i månaden lastades mattebussHelmi – bussen med svenska böcker och en svensk bibliotekarie som styrde kosan mot svenska skolor. Flera gånger under året hoppade vi även på Välkky och förvandlade bibbabussen till något spännande. Under året fick elever i flera svenska skolor aktivt delta och skapa med Tove-bussen, Fantasy-bussen och Mattebussen tack vare samarbetet med Schildts & Söderströms förlag.

Vad gäller service för daghem, familjer och verksamhet för skolelever inom Kulps har vi lagt i en större växel tack vare påbörjade samarbeten med förutom Schildts & Söderströms även Svenska bildningstjänster, som vi ordnat bl.a. Kulturrådgivning med, och Barnträdgårdslärarutbildningen vid HU. För att vi ska ha möjlighet att i större omfång erbjuda utländska författarbesök till våra elever i de svenska skolorna inledde vi ett samarbete med Kulturkontakt Nord.

barnteamVi har aktivt synliggjort våra tjänster och verksamhet både i Helmet.fi, vår blogg My, som skapades till minne av Tove Janssons 100 års jubileum, samt i de sociala medierna. Vi har gästat både familjecaféer, lärarmöten, läsmorgnar och – nätter på skolan samt föräldrakvällar där vi berättat om läsningens betydelse samt barnverksamheten på våra bibliotek. Vi har skrivit i den finlandssvenska läsambassadören Katarina von Numers-Ekmans blogg och blivit intervjuade i tidningar och radio. Dessutom har vi deltagit i olika fortbildningar, kurser och i nationella och internationella konferenser både som föreläsare och publik, vilka i sin tur öppnat nya dörrar för oss.

En titt i backspegeln och vi ser ett år fullt av många olika slags kreativa resor tillsammans med alla ålders barn! Även mammor med sina barnvagnar har vallfärdat till babypoesistunderna! Nu snurrar hjulen bra och vi fortsätter vår färd och väntar med spänning vad som väntar oss på följande stationer.

Roliga äventyrshälsningar från Mikaela, Johanna, Sara och Mikael

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Samarbete, Skapande och Synlighet

Den svenska biblioteksverksamheten för vuxna 2014

vuxen1Bokvalet görs grundligt med lync-möten nästan varje vecka. Bokvalet är inget lätt kruxande, vi försöker se till att varje bibliotek får något att erbjuda sina kunder. De stora regionbiblioteken skall ha kapacitet att förse de mindre med cirkulerande bokbestånd.

I bokvalet tar vi hänsyn till de olika regionernas profil och eventuella uttalade önskemål. ”Bara det mest efterfrågade” är ofta det svar vi får om vi ställer en fråga direkt till biblioteken.  Det mest efterfrågade kan vi tyvärr inte alltid förutspå… Tillsvidare har vi en balans i utbudet. Den djupa svenska boksamlingen som skall finnas i Sello biblioteket tar vi förstås också extra hänsyn till.

I år har de svenska bibliotekarierna som arbetar med vuxenlitteraturen gjort en mycket vuxen2omfattande avskrivning av svenska böcker i Äppelbiblioteket. Delar av samlingarna har flyttats tlli Sello bibliotek, stora mängder har avskrivits. Samlingen skall bli mindre och hanterligare när det nya Äppelbiblioteket är färdigt.

Bokprat för vuxna har vi ordnat två gånger per år, vår och höst.  Det högsta besökarantalet var 18 stycken lyssnare. Bokpraten informerar vi om via Facebook, HBL, direkta kontakter med pensionärsföreningar, marthaföreningar.

Bokcirkeln i Entresse bibliotek träffas månatligen. Att leda den kräver mycket förarbete, men är mycket givande och omtyckt av alla. 

vuxen3”Boken kommer” verksamheten sköts av Camilla. Den omfattar numera sex stycken bibliotekskunder som får en röd kasse fylld med böcker en gång i månaden. Servicehemmet Tunaberg får ungefär 30-40 böcker varannan månad. Inför varje bokleverans ringer Camilla upp kunderna och går igenom valet böckerna. Det är ett tidskrävande, men givande, terapeutiskt arbete.

sellonkirjat.blogspot.fi lägger vi även in boktips på svenska!

Hälsar Camilla, Satu och Sara

vuxen4

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Den svenska biblioteksverksamheten för vuxna 2014