Työ kirjaston Pajassa tekijäänsä neuvoo

 

Tapiolan kirjaston Pajasta

Nuoria Tapiolan kirjaston Pajassa. 3D-tulostaminen mietityttää.

Kirjastotoimen johtajan katsaus vuoteen 2014

Toiminta

Kaupunginkirjaston kävijämäärät ovat kasvaneet vuodesta 2006 alkaen tasaisesti vuosittain siten, että kyseisenä aikana kävijämäärä nousi 2,5 miljoonasta kävijästä 3,6 miljoonaan kävijään. Vuonna 2014 kävijämäärä laski ensi kertaa vuosiin 3,4 %. Lainausten määrä on pysynyt Espoon kaupunginkirjastossa monista muista kirjastoista poiketen hyvin samana vuodesta 2006 alkaen (4,1–4,2, miljoonaa). Vuonna 2014 lainamäärät sen sijaan nousivat 0,79 %.

Jaana Tyrni
Kirjastopalveluiden johtaja Jaana Tyrni Sellon kirjaston 2. kerroksessa

HelMet-verkkokäyntien määrä on hieman laskenut, -0,9 %.

Uudenlaisen oppimisen merkitys kasvaa yhteiskunnassa. Kirjaston toiminnassa vuonna 2014 olivat keskiössä oppiminen ja tekeminen. Kasvava trendi on myös oppiminen itse tekemällä vertaistuen avulla. Kaupunginkirjastossa on toiminut vilkkaasti kolme Pajaa (Tapiola, Kirjasto Omena ja Sello), joissa asukkaat ovat opetelleet monenlaisia taitoja musiikin tekemisestä ja ompelemisesta 3D-tulostamiseen ja koodamisen alkeisiin. Erityisesti koodaustaito on nousemassa uudeksi kansalaistaidoksi, joka on tulossa peruskoulujen opetusohjelmiin 2016. Kirjastossa eri-ikäiset voivat tutustua koodaamiseen yhdessä. Opastajana kurssilla on toiminut kirjastolaisten lisäksi vapaaehtoinen kuntalainen ja suosio on ollut huikea. Kaupunginkirjaston pajatoiminta voitti kaupunginjohtajan innovaatiopalkinnon 2014.

Asukkaat otettiin mukaan palvelujen kehittämiseen Espoonlahden kirjastoverkon rakenteesta ja palveluista päätettäessä. Alueella toteutettiin alkusyksystä laaja asukasosallistumisprojekti, jonka tavoitteena oli kerätä näkemyksiä Espoonlahden kirjastoverkon rakenteesta, tiloista, palveluista ja kokoelmista. Verkkokysely lähetettiin kaikkiin alueen koteihin. Verkkokyselyyn sai vastata sekä kotona että asukastilaisuuksien yhteydessä.   Kaikkiaan järjestettiin 12 asukastilaisuuden sarja sekä kirjastoissa että kauppakeskus Lippulaivassa ja muualla Espoonlahdessa.  Kaikille haluttiin tarjota tilaisuus perusteellisiinkin keskusteluihin kirjastoasioista. Lapsille oli oma kysely. Vastauksia kyselyyn saatiin 1 651. Asukkaiden näkemykset jakaantuivat hyvin tasaisesti nykyisten tilojen kannattajien (51,4 %) ja yhden suuremman ja palveluiltaan monipuolisemman kirjaston (48,6 %) kesken. Nykyisten kirjastojen läheisyydessä asuvat toivoivat niiden säilyvän. Muualla Espoonlahdessa asuvat toivoivat uutta kirjastoa oman arkensa kannalta helppoon paikkaan. Kulttuurilautakunta teki päätöksen alueen kirjastopalveluiden rakenteesta lokakuussa 2014.

Maailmanpoliittisen tilanteen muuttuessa kirjasto katsoi tehtäväkseen moniarvoisuudesta kiinni pitämisen erityisesti Venäjän osalta. Kirjastoauto Välkky kävi Pietarin alueen kirjastoissa tukemassa lasten lukemisharrastusta. Venäjänkielinen kirjasto aloitti kaukopalvelun koko Suomeen ja avasi venäjänkieliset verkkosivut HelMet.fi -palvelun osana. Helsingin Sanomat piti pääkirjoituksessaan 19.1.2015 palvelua hyvänä esimerkkinä tavasta, jolla julkiset palvelut voivat uudistua.

Kirjastopalveluiden saavutettavuuden ja esteettömyyden lisäämiseksi kirjasto aloitti uuden palvelukonseptin, jossa kotoaan vain hyvin hankalasti tai ei lainkaan poistumaan pystyvät asukkaat voivat kirjojen lisäksi saada sinne tietotekniikkaneuvontaa.  Kotikirjasto Taika saikin vammaisneuvoston Vuoden esteetön teko -palkinnon. Lisäksi käynnistettiin Kirjasto kuuluu kaikille -projekti, jonka avulla parannetaan lukemisesteisten kirjastopalveluita.

Vuoden 2014 kuntapalvelututkimuksen mukaan 86 % espoolaisista oli käyttänyt kirjastopalveluita viimeisen 12 kuukauden aikana.  92 % espoolaisista oli tyytyväisiä kirjastopalveluihin ja 93 % pitää kaupunkinsa kirjastopalveluita hyvin hoidettuina. 93 %:n osuus on vertailuryhmään (muut mukana olleet kirjastot) nähden korkea.

Henkilöstö

Myös henkilöstön oppimisessa tekeminen ja aikaansaaminen olivat keskiössä. Lukemisen tapojen muuttuessa ja siirtyessä sähköisiksi, henkilökunta on ollut uuden haasteen edessä, kun e-aineistoa on markkinoitu asiakkaille.

Projektiosaamisen kasvattaminen on ollut välttämätöntä, koska parhaillaan suunnitellaan mm. kahta uutta kirjastotilaa, Matinkylän palvelutoria ja Opinmäen kirjastoa. Kummassakin toimipisteessä on uudenlainen palvelukonsepti. Henkilöstö on osallistunut kaupungin tarjoamaan projektikoulutukseen, minkä lisäksi kirjasto on syksyn alusta järjestänyt kerran kuussa projektimentorointitapaamisen eri teemoilla. Tapaamisiin on osallistunut 20–35 henkeä kuhunkin. Tapaamiset jatkuvat vuonna 2015.

Kaupunginkirjastossa käydään kehityskeskustelut säännöllisesti. Uuden kehityskeskustelulomakkeen käyttöönotto on meneillään vaiheittain siten, että se otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2015 alusta. Työpistekokouksia pidetään kaikissa pisteissä säännöllisesti. Kaikilla alueilla on pidetty myös useita kehittämispäiviä. Lisäksi tiimit/kirjastot ovat pitäneet omia kehityspäiviään.

Kirjastopalveluiden johtoryhmän jäsenet ovat pitäneet koko kirjaston esimiesfoorumitapaamisen n. kerran kuussa kesää lukuun ottamatta. Johtoryhmä aloitti omat kerran kuussa pidettävät perjantaitapaamiset syyskuun alussa. Työnohjauksella on tuettu esimiesten työtä.

Talous

Kaupunginkirjaston talous pysyi talousarvion puitteissa, käyttömenot jäivät hieman alle talousarvion (käyttö 97,5 %). Kaupunginkirjasto kiinnitti erityistä huomiota työvoimanvuokrauspalveluiden ja siviilipalvelumiesten käyttämiseen mahdollisimman tehokkaasti. Myös kaluston korvaamisessa noudatettiin tiukkaa linjaa.

Investoinnit

Kaupunginkirjasto sai vuodelle 2014 investointirahoja Matinkylän palvelutorin kokeilutoimintaa varten. Kirjasto on innokkaasti kokeillut erilaisia uusia palveluita. Kokeiltavana ja edelleen kehitettävänä ovat mm. monikosketusnäyttöjärjestelmä, älykaappi, terapiahylje, kirjastoauton tosiaikainen reittisovellus ja kirjastoaineistojen sisältöjen avaaminen älytarrojen avulla.

Pajatoimintaan saatujen resurssien avulla on voitu tarjota asiakkaille käyttöön monenlaista uutta tekniikkaa kuten 3D-tulostimia, tarraleikkureita, musiikkistudiovarusteita ja älyompelukone.

Kirjasto otti ensimmäisenä kaupungin yksiköistä käyttöön asiakkaiden jo kauan odottaman maksujen verkkomaksamismahdollisuuden. Verkkomaksamismahdollisuus tehostaa sähköisten palvelujen käyttöä, kun mm. lainoja voi uusia etänä, vaikka maksukatto olisikin tullut täyteen.

Jaana Tyrni
Kirjastopalveluiden johtaja

Toimintakertomuksemme esitteenä:

Vuosikertomus 2014_yleiskatsaus
Vuosikertomus 2014_tilastot

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.