Tekeminen ja osallistuminen kuuluvat kaikille

Lukijoita kirjastoauto Välkyssä

Vuosi 2013 oli kaupunginkirjastossa toiminnan vuosi. Jo kevään aikana otettiin käyttöön useita uusia palvelukonsepteja. Myös pitkäaikainen tavoitteemme maksuttomista varauksista toteutui kesäkuun alussa.

Painopisteenä kirjaston kaikessa toiminnassa oli tekemällä oppiminen. Tekemällä oppiminen on innostavaa, koska oppimisella on tavoite. Ihmisten oma aktiivisuus kirjaston käyttäjinä ja myös palveluiden tuottajina mm. vapaaehtoistoiminnan kautta korostaa ajatusta, että kirjasto on kaupunkilaisten omistama tila, jossa tehdään niitä asioita, joita he kokevat tärkeiksi. Entressen kirjaston lavatanssit ovat oiva esimerkki käyttäjien ideoimasta ja tuottamasta palvelusta.

KIRJASTONKÄYTTÖ

Kaupunginkirjaston kävijöiden määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2013 aikana. Kävijöitä kirjastoissa oli 3 620 672, kasvua edellisen vuoteen oli 8,7 %. Kirjastojen aukioloajat lisääntyivät 9,6 % edellisestä vuodesta. Espoon kirjastoissa aukiolojen jatkuva lisääminen (vuonna 2013 9,6 %) on johtanut kävijämäärien kasvuun lähes samassa suhteessa.  Eniten käynnit ovat nousseet niissä kirjastoissa, joissa on otettu käyttöön uusia palvelukonsepteja.  Entressen kirjastossa, jossa otettiin käyttöön alkuvuodesta yhteisöllinen musiikkitila Jukeboksi,  kävijämäärä nousi 28,8 %. Soukan kirjaston käyttö nousi vuoden aikana 34,0 % nuortentilan käyttöönoton johdosta. Kirjastoauton uusi tapahtumakonsepti on tuonut kirjastoautoihin peräti 39,9 %:n kasvun.

Espoon kirjastoista lainattiin vuonna 2013 4 026 698 fyysistä teosta. Kokonaislainaus laski 3,78 %. Kesäkuun alussa Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoissa muutettiin varaukset maksuttomiksi. Varausten määrä on noussut erityisesti syksyn aikana merkittävästi, joissain toimipisteissä lähes kaksinkertaistunut. Onkin selvää, että osalle käyttäjistä varausmaksu on ollut este aineiston varaamiselle.

Fyysisen aineiston lainauksen vähenemisen vastapainoksi kirjaston e-aineistojen käytöstä on tullut yhä suositumpaa. HelMet-kirjastoissa ladattiin e-kirjoja 46 460 kertaa, e-lehtiä 237 516 kertaa, katseltiin streamattuja elokuvia 22 006 kertaa ja kuunneltiin yksittäisiä musiikkiteoksia 321 332 kertaa. Luvut osoittavat, että kirjastojen aineistojen kokonaiskäyttö ei ole juurikaan  vähentynyt, mutta käyttö siirtyy enenevissä määrin verkkoaineistoihin.

HelMet-verkkosivukäyntejä oli vuonna 2013 8 137 304, mikä on 18,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna

Kirjastotoiminnan murroksen ja palveluverkkotarkastelun vuoksi kaupunginkirjasto teetti tutkija Jaani Lahtisella kirjastojen käyttötapatutkimuksen, jonka ensimmäiset tulokset on saatu käyttöön lokakuun lopussa. Niiden mukaan kirjaston käyttäjät voidaan jakaa kuuteen ryhmään, jolla kullakin on omanlaisensa kirjastonkäyttöprofiili. Ryhmät on nimetty seuraavasti: opiskelijat, lainaavat perheet, nuoret pelaajat/oleskelijat, lehtien lukijat, muista syistä harvoin asioivat ja yksin varauksensa noutavat.

Vastaajista 62 % lainasi tai palautti. Erot lainauskäyttäytymisen suhteen olivat ryhmien välillä merkittävät. Vastaajista 63 % oli naisia, 36 % elää lapsiperheiden elämänvaihetta, 60 % ei asioi henkilökunnan kanssa, 47 %:n vierailu kesti alle 15 minuuttia, 61 % saapui yksin ja 35 % vierailee kerran viikossa.

PALVELUT

Helmikuun alussa uusi kirjastoauto Välkky pääsi liikenteeseen. Välkyn avulla voidaan tarjota välähdys uudenlaisista kirjastopalveluista lapsille joka puolella Espoota. Pelit ja tapahtumat ovat olennainen osa konseptia.

Viikkoa myöhemmin Venäjänkielinen kirjasto aloitti toimintansa Sellon kirjastossa. Venäjänkielisen kokoelman ja asiakaspalvelun lisäksi venäjänkieliset tapahtumat ja päivitykset verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa avaavat kirjastopalveluita Espoon suurimmalle maahanmuuttajaryhmälle.

Maaliskuun puolivälissä ovensa avasi musiikkitila Jukeboksi Entressen kirjaston yhteydessä.  Nuoret ovat ottaneet monitoimijatoiminnalla ylläpidetyn tilan omakseen ilahduttavan nopeasti. Jukeboksissa on ollut 4000-9000 kävijää kuukaudessa.

Kesän alussa aloitti Tapiolan kirjastossa toimintansa Paja. 3D-tulostusta kävi vuoden aikana kokeilemassa isot joukot eri ikäisiä kaupunkilaisia. Pajassa henkilökunta ja asiakkaat auttavat toisiaan kukin osaamisensa mukaan. Alusta asti Pajassa on ollut käytettävissä myös ompelukone. Vuoden kuluessa Pajaan on hankittu erilaisia välineitä. Joulukuussa hankitut sähkörummut saavuttivat heti suuren suosion.

HelMet-kirjastot ostivat alkuvuodesta lisenssin englanninkieliseen verkkolehtipalveluun. HelMet-kirjasto tarjoaa asiakkailleen lähes 200 aikakauslehden digitaaliset näköislehdet luettavaksi Zinio-lehtipalvelussa. Palvelu on käytettävissä lukuisilla eri alustoilla ja päätelaitteilla kotoa käsin tai asiakastyöasemilla kirjastossa.

Perinteistä kirjastopalvelua ei unohdettu vuoden aikana. Verkkoon tehdyt kirjallisuusvinkkaukset ja asiakkaiden tekstien arvostelupalvelu tukevat kirjallisuuden harrastusta. Kirjailijavierailut jatkuivat vilkkaina kaikissa kirjastoissa.

TILAT

Kirjasto Omena siirtyy vuonna 2016 Matinkylän metrokeskukseen osaksi sinne perustettavaa palvelutoria. Palvelutorin toimintakonsepti suunniteltiin kevään 2013 aikana ja rakentaminen ja suunnittelu alkoivat syksyllä. Opinmäen koulu- ja lähikirjaston suunnittelu jatkui. Koulun peruskivi muurattiin ja alueelle perustettiin pieni pop up-kirjasto.

Soukan kirjastossa lukusali muutettiin nuortentilaksi.

AINEISTO

E-aineistojen tulon lisäksi kirjastoaineistojen valinnan keskittäminen oli iso muutos. Valinnan keskittämisellä pyritään siihen, että valintatyötä tekevät voivat paremmin keskittyä ja kehittää ammattitaitoaan.

VERKKOPALVELUT

HelMet-kirjastot ottivat marraskuussa käyttöön tekniseltä pohjaltaan kokonaan uusitun kirjastojärjestelmän Sierran. Muista kirjastoista poiketen Espoon kirjastot pitivät strategiansa mukaisesti kirjastot auki koko järjestelmän uusimisen ajan. Kirjastoissa järjestettiin monenlaista tapahtumaa ja johto tapasi asiakkaita lähikirjastoissa kysellen asiakkaiden toiveita kirjastopalveluiden osalta.

HENKILÖSTÖ

Kirjaston ja nuorisopalveluiden yhteistyö tiivistyi vuosien ponnistelujen jälkeen. Leppävaaran alueen työntekijöiden omasta aloitteesta lähtenyt yhteistyö johti syksyn alusta siihen, että nuorisopalveluiden työntekijät  työskentelevät rinnan kirjastolaisten kanssa kirjaston nuortenosastolla yhteisenä tavoitteena alueen nuorten hyvinvointi.

Toukokuussa HelMet-kirjastojen henkilökunta haki tulevaisuusnäkemyksiä yhteisellä työleirillä Stansvikin kartanolla. Tuloksena oli innostusta, uskoa yhteistyön voimaan ja kirjastoaatteen viemistä uusiin sfääreihin.

Vuoden aikana Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin työntekijät sulautuivat osaksi työyhteisöämme lisäten tiedoillaan ja taidoillaan yhteistä osaamistamme.

Erilaiset harjoittelijat, opiskelijat, kesätyöntekijät ja työelämään tutustujat toivat kirjastoon osaamista, josta emme olisi voineet uneksiakaan ilman heitä. Vapaaehtoistoiminta on täydentänyt kirjaston palveluvalikoimaa ennalta-arvaamattomiin suuntiin.

Jaana Tyrni
Kirjastopalveluiden johtaja

Espoon kaupunginkirjaston toimintakertomus 2013

Espoon kaupunginkirjaston toimintakertomus englanniksi 2013

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.