Asiakkaille tilaa tehden

Espoon kaupunginkirjaston toimintakertomus 2011

Kirjasto elää murrosaikaa. Ihmisten vapaa-ajasta kilpailee yhä useampi asia, opiskelu- ja työelämä muuttuvat, ja sosiaalinen media luo ihmisille uuden todellisuuden ja uudet tavat toimia yhteiskunnassa. Asiakkaat haluavat olla mukana luomassa palveluita.

STRATEGIA JA KIRJASTONKÄYTTÖ

Espoon kaupunginkirjasto aloitti vuoden 2011 luomalla kirjastolle uuden vision, arvot ja strategian. Helmikuussa kirjaston koko henkilökunta osallistui kehittämispäivään, jossa vahvistettiin yhteinen suunta kirjastolle vuosille 2011–2015. Työskentely jatkui yksittäisissä kirjastoissa profiilityöskentelyllä: kukin kirjasto loi oman profiilin, jonka avulla toteutetaan yhteisiä päämääriä. Vuoden aikana uusista arvoista suosituimmaksi nousi rohkeus, joka näkyi toiminnassamme monin tavoin, mm. uusina palveluina. Vuoden rohkeimmaksi teoksi valittiin vuonna 2012 toteutettavan kirjastoauton uusi konsepti.

Loppuvuodesta oli ilo todeta, että uusi strategia oli alkanut elää todellisuudessa. Espoon kaupunginkirjaston käyttö nousi entisestään vuonna 2011. Kirjastokäynnit lisääntyivät vuoteen 2010 verrattuna 3,8 %. Kun ottaa huomioon, että käynnit vuonna 2010 kasvoivat 6,3 % edelliseen vuoteen verrattuna, voidaan kasvua pitää merkittävänä. Eniten kasvua oli Kirjasto Omenassa (9,8, %). Ilahduttavaa oli myös Soukan kirjaston käyntimäärien kasvu (7,6, %).

Myös lainaus kääntyi hienoiseen kasvuun edellisen vuoden laskun sijaan. Kasvua oli 0,5 %. Eniten kasvua oli Soukan ja Entressen kirjastoissa, Kirjasto Omenassa sekä kirjastoautoissa.

Kirjaston käytön kasvua selittää osaltaan aukioloajan lisääntyminen. Sellon kirjasto oli kevään ja syksyn ajan auki sunnuntaisin. Kaikkiaan aukiolo lisääntyi 4,1 %.

Fyysisten käyntien lisäksi myös HelMet-verkkokäynnit lisääntyivät 5,7 % vuoden 2011 aikana. HelMet-verkkobrändi oli Taloustutkimuksen vuosittaisen selvityksen mukaan Suomen toiseksi arvostetuin verkkobrändi Googlen jälkeen.

TILAT

Strategian mukaisesti kirjastotilaa markkinoitiin asiakkaiden omana tilana. Kokoustilat muutettiin yhdistyksille maksuttomiksi. Nuoret saivat kahdessa isoimmassa kirjastossa Sellossa ja Kirjasto Omenassa omat tilansa. Nuoret myös käyttävät uusia tiloja ahkerasti, paikalla on useimpina iltoina n. 50 nuorta.

Saunalahden koulu- ja lähikirjaston rakentaminen alkoi. Tapiolan kirjaston siirtymistä uusiin tiloihin alettiin suunnitella yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

PALVELUT

Aukioloaikojen määrätietoinen sopeuttaminen asiakkaiden tarpeisiin jatkui. 2011 pidennettiin arkipyhien aattojen aukioloaikoja sekä pidettiin kirjastot avoinna pääsiäislauantaina. Näin voidaan vastata yhä monimuotoisemman asiakaskunnan tarpeisiin.

Palvelun laatua tutkittiin muiden HelMet-kirjastojen kanssa ns. mystery shopping -menetelmän avulla. Yhteensä sadan kirjastokäynnin avulla saatiin selville asiakaspalvelun kehittämiskohteet. Uuden asiakkaan vastaanottaminen, asiakkaan huomioiminen sekä oma-aloitteinen avun tarjoaminen valittiin huomion kohteiksi ja työ niiden parissa jatkuu.

Espoon kirjastoissa on ketterä uusien palveluiden ennakkoluuloton toteuttaminen hyväksi havaittu ja motivoiva tapa tarjota asiakkaille kokemuksia siitä, mitä uudenlainen kirjasto voi parhaimmillaan olla. Hieno esimerkki on vaikkapa suuren julkisuuden saanut lukukoira Börje. Kauppakeskusympäristössä myös torkkutuoli EnergyPod on esimerkki kirjastotilan luovasta käytöstä.

Kirjasto elää voimakkaasti myös sosiaalisessa mediassa. Vuoden aikana kaikille kirjastoille luotiin Facebook-sivut, joita myös päivitetään aktiivisesti. HelMet-someohjeistus opastaa henkilökuntaa sometyössä. HelMet-palvelusivuston julkaiseminen siirtyi valitettavasti markkinaoikeusvalituksen vuoksi vuodelle 2012, mutta sisällönluomistyötä tehtiin koko vuoden ajan.

Vuoden aikana järjestettiin paljon hienoja tapahtumia eri kirjastoissa. Maailman uskontoja ja ruokakulttuureja esiteltiin luentosarjoissa, joita järjestettiin aluekirjastoissa. Uutta tekniikkaa esiteltiin asiakkaille Gadget, Widget ja Geeks -päivänä Sellon kirjastossa. Generaatio 2020 tarjosi henkilökunnalle ja asiakkaille tasokkaita esityksiä tulevaisuudesta ja muutoksesta.

Lukuisat kirjalijavierailut ja poliitikkotapaamiset elävöittivät kirjastojen arkea ja tarjosivat mahdollisuuden keskustella yhteiskunnallisista asioista.

HENKILÖSTÖ

Yhtenä keskeisenä keinona palvelun kehittämisessä ovat henkilökunnan tehtävävaihdot. Tehtävävaihtoja oli vuoden aikana runsaasti. Niiden avulla saatiin uutta näkökulmaa työhön. Uusi aineistopäällikkö Maaret Teppo aloitti työnsä. Kaupunginkirjaston pitkäaikainen aluejohtaja Terhi Nikulainen ja legendaarinen kirjastonhoitaja Kerttuli Karonen jäivät eläkkeelle. Kaupunginkirjaston eläkeläisille tarjottiin joulukahvit Sellon kirjaston aulassa. Tilaisuuden tunnelman pohjalta on perusteltua sanoa, että kirjasto on vuosien saatossa ollut monille mieluinen työpaikka.

Vuoden aikana henkilökuntaa puhututtivat erityisesti työliivien käytön tuleminen pakolliseksi sekä ruokatauon lisääminen työpäivään.

Kaiken kaikkiaan kirjastoissa on rento tekemisen meininki. Tavoitteena on säilyttää se myös kuluvana vuonna 2012.

Jaana Tyrni
Kirjastopalveluiden johtaja

 

 

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.