Sellon muutokset 2010-2011

Sellon kirjaston muutosprosessi 2010–2011

Sellon kirjasto on toiminut nykyisissä tiloissaan vuodesta 2003. Alusta asti on tilojen sijoittelussa koettu ongelmia: toiset osastot (Lastenmaa ja nuortenosasto Pointti) olivat liian pienissä tiloissa. Toinen valituksen aihe oli kirjaston meluisuus. Viimeksi mainittuun auttaisi akustoinnin lisääminen ja hiljaisten ja meluisten tilojen parempi erottaminen toisistaan. Kirjastoon kaivattiin tapahtuma- ja oleskelutiloja.
Muutoksen toteuttamisesta päätti aluekirjastonjohtaja Sunniva Drake. Muutoksen hyväksymiseksi henkilökunta otettiin mukaan työhön. Henkilökunnalle järjestettiin arkkitehtuuripiirustuskilpailu. Benchmarkingia tehtiin, käytiin messuilla ja huonekalukaupoissa. Vanhaa kalustoa poistettiin muiden kirjastojen käyttöön, uutta hankittiin tilalle. Kesti kauan, ennen kuin kalusteet löysivät paikkansa. Sivarit olivat tärkeä työvoima.
Kaunotiimistä oli helmikuussa 2010 irrotettu palvelutiimi, joka jäi kirjaston alakertaan. Kaunokirjallisuus muutti ylös ja kaunon ja tiedon palvelutiski yhdistettiin. Hyllyjärjestys muuttui yläkerrassa moneen kertaan, asiakkaita kuunneltiin oikeaa järjestystä hakiessa. Tilan saamiseksi turvauduttiin mittaviin poistoihin. Kokoelmasta vähennettiin muutoksen aikana 18 % (23 % tietokirjoista, 5/6 käsikirjoista). Maakuntakirjasto siirtyi Porvooseen, suurin osa mikrofilmeistä Porvooseen tai arkistoihin. Hyllyt purettiin alakerrassa ja koottiin yläkerrassa sunnuntaityönä.
Aulaan rakennettiin 2010 loka-marraskuussa esiintymislava. Lastenosasto muutti uuteen paikkaan kirjaston aulaan, Pointti sai lastenmaan vanhat tilat. Satutila Puhekupla purettiin, jäljelle jäänyt kehikko maalattiin ja tilaan saatiin matto. Tammikuussa Lastenmaata akustoitiin, sitten tulivat Akropolis, tratit ja molot. Samassa kuussa Lehtisali putosi alakertaan entisen pointin tiloihin, lehtivarasto supistettiin minimaaliseksi.
Entinen tietokonealue (IT-zone) hajotettiin eri puolille yläkertaa. Helmikuussa 2011 perustettiin uusi tiimi SNS (Sello Network Solutions).
Joulu-tammikuussa revittiin työhuoneiden seiniä, jotta saatiin yläkertaan lisää tilaa mm. vieraskieliselle kirjallisuudelle ja Kulttuuritilalle. Akustiikkaa laitettiin ympäri taloa, eniten Lastenmaahan ja Pointtiin. Sello ei kuitenkaan ole hiljainen kirjasto.
Kirjasto pysyi avoinna koko muutosprosessin ajan. Tämän ansiosta asiakkaat hyväksyivät pitkään jatkuneen kaaoksen. Henkilökunnan alkureaktiot olivat kauhistuneita, mutta se hyväksyi tilanteen ja alistui kohtaloonsa mykistyneenä ja järkyttyneenä. Suunnitelmia korjattiin koko ajan ja keskusteluja käytiin tarpeen mukaan. Mm. englanninkieliset kirjat muuttivat paikkaa viisi kertaa, taidekirjat kolmasti ja äänikirjat lukemattomia kertoja. Lopputulosta pidetään yleisesti onnistuneena.
Siirrot ja muutokset jatkuvat edelleen.

Sunniva Drake

Kategoria(t): Espoon kaupunginkirjasto Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Sellon muutokset 2010-2011

  1. Cascara sanoo:

    Va i helvete, Sunniva? Kai ymmärrätte että kirjastossa kuuluu olla KIRJOJA:

    ”Tilan saamiseksi turvauduttiin mittaviin poistoihin. Kokoelmasta vähennettiin muutoksen aikana 18 % (23 % tietokirjoista, 5/6 käsikirjoista).”

    Siis 23% tietokirjoista ja 85% käsikirjoista pois jotta tilaa saadaan ESIINTYMISLAVALLE, MELUISILLE TILOILLE ja jollekin ”agoralle”???!!

    ”Sello ei kuitenkaan ole hiljainen kirjasto.”
    ”Toinen valituksen aihe oli kirjaston meluisuus. Viimeksi mainittuun auttaisi akustoinnin lisääminen ja hiljaisten ja meluisten tilojen parempi erottaminen toisistaan. Kirjastoon kaivattiin tapahtuma- ja oleskelutiloja.”

    Ei näin, ei todellakaan. Kirjastoon kaivataan vain ja ainoastaan kirjoja sekä mahdollisesti sähköisten kokoelmien ja tiedejulkaisujen lukemiseen näyttöjä. Tapahtuma- ja oleskelutiloja saa ostaa esim. vieressä sijaitsevan Sellon puolelta sekä Leppävaaran urheilupuistosta. Meluisuuteen auttaa vartijoiden palkkaaminen kynäniskaisten sivarien ja huuhaa-humanistien tilalle ja meluavien somppujen ym. sandnegerien ulosheitto isällisellä niskaperseotteella. Kirjastossa kuuluu olla täysin hiljaa, se kuuluu alkeellisimpiin käytöstapoihin.

    ”Kirjasto pysyi avoinna koko muutosprosessin ajan. Tämän ansiosta asiakkaat hyväksyivät pitkään jatkuneen kaaoksen. Henkilökunnan alkureaktiot olivat kauhistuneita, mutta se hyväksyi tilanteen ja alistui kohtaloonsa mykistyneenä ja järkyttyneenä.”

    Hyvä täti Sunniva, teillä ei ilmeisesti ole mitään käryä organisaationne johtamisesta eikä tulosvastuusta espoolaisille veronmaksajille. Lisäksi kirjoituksenne sävy kielii vakavasta persoonallisuushäiriöstä ja kommunikaatiovaikeuksista alaistenne kanssa. Är det för att ni kan fortfarande inte utrycka er på finska? Ehdotan yleisen edun vuoksi siirtymistä varhaiseläkkeelle. Ni borde skämmas.

  2. Mika sanoo:

    Komppaan edellistä. Kirjaston tarkoitus on lainata kirjoja ja antaa paikka niihin tutustumiseen ja niiden lukemiseen. Kaikki muut toiminnot ovat tälle alisteisia.
    Ei ole tarpeellista antaa kaikenlaisia palveluita kuten mölkkyä tai krokettia tai ompelukoneen käyttöä (nämä muuten löytyvät Helmetin palveluvalikosta josta ei löydy kirjojen lainaamista palveluna).

    Kirjaston palvelukirjo onmalliesimerkki epäonnistuneesta rönsyilystä. Sen ylläpitäminen vaatii varoja, joita voisi käyttää vaikkapa vanhusten ulkoiluttamiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.