Keski- ja Pohjois-Espoon alueen kirjastot 2010

Entressen kirjaston ensimmäinen kokonainen toimintavuosi

Entressen kirjasto osoittautui Suomen ensimmäiseksi aidosti monikulttuuriseksi kirjastoksi. Vakituisista kävijöistä iso osa oli (ja on) maahanmuuttajataustaisia, henkilökunnastakin neljännes, jos erilaiset harjoittelijat luetaan mukaan.

Kirjasto toteutti ns. elävän kirjaston konseptia ja järjesti yksin ja kumppanien kanssa värikkäitä tapahtumia. Kirjaston yksivuotisbileet 1.4.2010, Somalikulttuurimessut ja ”Meistä on moneksi” –tapahtuma olivat jättitilaisuuksia. ”Meistä on moneksi” kokosi 40 kaupungin palvelua, yhdistystä, seuraa tai hanketta esittäytymään standeineen. Ohjelmat rakennettiin kaiken ikäisille: satutunneista peliturnauksiin, taikurista leffoihin. Nähtiin renessanssitansseja, marokkolaisia tansseja ja albanialaisia tansseja, päiväkotiryhmien laulu- ja leikkihetkiä, musiikkikoulun esityksiä.

Vuoden aikana kirjastossa kävi esiintymässä kahdeksan kirjailijaa: Tiina Pystynen ja Roman Schatz puhuivat seksistä, Milla Paloniemi ja Aija Puurtinen sarjakuvista, Juuli Niemi elokuvan tekemisestä, Claes Andersson tuokiokuvista elämässään, Ilkka Raitasuo Kellokosken Prinsessasta ja Leena Lehtolainen uusimmasta dekkaristaan, jossa pääosassa ovat maahanmuuttajatytöt.

Keski-Espoon rosoisella alueella haluttiin tuoda puhujaksi myös lähipoliisi Sami Söder valistamaan nuorista ja huumeista. Nuoret ja seksi oli väestöliiton seksuaaliterveysklinikan Samuli Koiso-Kanttilan teema. Miina Savolainen vakuutti kuulijansa valokuvan voimauttavasta kyvystä. Hän on monen vuoden ajan soveltanut menetelmäänsä vaikeissa elämäntilanteissa kasvaviin tyttöihin. ”Anna lapselle väkivallaton koti” –viikko toi kirjastoon Ruusukuja 76 –näyttelyn mökkeineen ja opastajineen. Iäkkäämpien ihmisten ongelmia valotti muistitapahtuma.

Kulttuureja, uskontoja ja hiljentymistä nostettiin esiin eri tavoin. Keväällä kerrottiin kiinalaisesta itsehoitomenetelmästä Chi Kungista, Zenistä sekä kehollisesta menetelmästä Feldenkraisista. Syksyllä nunna Hannele de Fau oli puhumassa elämästä karmeliittaluostarissa ja Susanna Aarnio rummutti, loitsusi ja kertoi suomalaisesta tietäjäperinteestä ja samanismista. Musiikki sai sijansa: esiintymässä olivat niin Brassband Kings Road kuin Duo Arete. Kirjasto pyrki myös vetämään tiloihinsa ihmisiä uusin toimintamuodoin: pari kertaa kuukaudessa kokoontuva monikulttuurinen käsityökerho on yksi tällainen.

Joulun alla askarreltiin, katsottiin Kaarina Helakisa –seuran nukketeatteria ja musiikkiteatteri Kapsäkin esitys, saatiin joulukirjavinkkejä, pidettiin tarinailta, KauPUNK-työpaja ja digitaalinen joulukorttipaja sekä luettiin joulusatuja pikkurumpujen päristyksellä.

Entressen kirjaston vuoden kulttuuriteko oli julkistaa netissä ja dvd:nä Sananvapausjoulukalenteri. Sen luukkujen alta paljastui jouluaattoon mennessä 24 Suomessa tai muualla kiellettyä kirjaa. Esittelijöinä olivat kirjailijat Jarkko Tontti, Pauli Hanhiniemi, Ville Hytönen, Jarkko Martikainen, Vilja-Tuulia Huotarinen, Marianne Peltomaa ja Sinikka Vuola, eduskunnan ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm sekä kirjaston työntekijöitä. Idea oli nuorten tiimimme ”kingin” Jani Niemisen ja toteutus Panu Somerman. Kalenteri sai huomiota tiedotusvälineissä.

Kirjasto voi ylpeillä myös luvuilla. Lasten tapahtumien määrä erikieliset satutunnit mukaan luettuna kasvoi peräti 300 %. Niihin osallistui noin 4300 lasta. Lasten ryhmäopetuksiin (tiedonhaun opetus, nettiopetus, kirjavinkkaus) osallistui yli 2100 lasta. Molemmat keräsivät Sellon jälkeen eniten lapsia koko kaupunginkirjastossa.

Aikuisten netti- yms. opastuksia järjestettiin Entressessä eniten koko Espoon kaupunginkirjastossa, kolmasosa kaikista kaupunginkirjaston opastuksista. Vuoden mittaan oli noin 230 kurssitilaisuutta joissa yli1500 osallistujaa. Internetin alkeita ja jatkoja, kuvapajoja, sosiaalisen median pajoja, informaatiota e-kirjan lukulaitteista… Opastettavat olivat kaiken ikäisiä, joukossa paljon myös senioreja.

Paitsi erikielisiä satutunteja kirjastossa kokoontui projektirahoituksella viikoittain Sanataidekerho pääasiassa maahanmuuttajatytöille, vetäjinä omat työntekijät. Käsikirjoittamista myöten omin voimin käynnistettiin myös Varjoteatteri, jonka ensimmäinen näytelmä joulun alla käsitteli Lucia-neidon historiaa. Draamapedagogi Ulla Nevanlinnalta tilattiin teatteriesitys päiväkodeille. Kerran kuussa maanantai-iltaisin kokoontui suosittu Vauvojen runokylpy, joka toteutettiin omin voimin.

Kirjastossa saattoi kohdata myös laumoittain teinejä, joita kasvatettiin niin antaumuksellisesti, että lähipoliisi sanoi Entressen kirjaston tekevän Keski-Espoon parasta nuorisotyötä. Kirjaston tiloissa kokoontui kaksi kerhoa: ”Tyttöjen kerho” ja pojille ”Centin sohvaperunat”. Rahaa kerhotoimintaan saatiin Etelä-Suomen lääninhallitukselta otsikolla ”Kirjastokortti kuntoon ja samalla elämä”. Entressen kirjasto oli Suomen 18. vilkkain kirjasto, ennen Töölön kirjastoa ja ennen 25:ntenä olevaa Tapiolan kirjastoa. Noin 400.000 kävijää ja 560.000 lainaa kertyi vuoden aikana. Lasten lainojen osuus, 40 %, oli suurin koko kaupunginkirjastossa. Kirjasto oli tavoitteidensa mukaan elävä.

Paitsi elävä Entressen kirjasto on myös sumea. Sloganimme on ”Entressen kirjasto – sumeesti edellä”. Ruotsiksi ”Entresse bibliotek – vågar mera”. Englanniksi ”Entresse library – ahead in the clouds”. Sloganit keksittiin viime vuonna, ja ne tekstittivät Espoon 29 ilmoituspaikalla maaliskuun esillä olleita Entressen kirjaston julisteita.

Ehkä sumeuttaan kirjastomme nousi syyskuussa otsikoihin Ramadanin aikaisella rukousnurkkauksella, josta valtuustoaloitteen siivittämänä riitti pohdittavaa kaupungin ylintä päättävää elintä myöten. Keskustelu velloi netissä ja lehdissä, ja eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin kaksi kantelua. Se sopinee kirjastollemme, joka blogillaan ja Facebook-sivuillaan nousi eturivin sosiaalista mediaa hyödyntäväksi kirjastoksi Suomessa.

Henkilökunta saattoi monissa tiimellyksissä uupua. Tueksi nuorten jengi kävi työnohjauksessa. Kirjasto Omenan kanssa järjestettiin projekti ”Rentoa ryhtiä”, jossa Ompulta käytiin opiskelemassa ryhtiä. Oltiin myös ns. Mukaan-hankkeessa kehittämässä monikulttuurista työyhteisöä. Vuoden 2009 kehittäjäkirjastoksi valittu kirjastomme teki kesäkuussa 2010 kahden päivän palkintomatkan Tukholmaan.

Asiakasraadit järjestimme tasapuolisesti senioreille ja maahanmuuttajanuorille. Raatiin tulleet seniorit kehuivat kilvan Entressen kirjastoa. Maahanmuuttajanuorille Helsinki Business Schoolin opiskelija Dek Hassan teki opinnäytteenään kyselyn kirjastomme palveluista. Purkutilaisuudessa 30 nuorta kuunteli hiiskumatta tuloksia kunnes puhkesi keskustelemaan. Palkinnoksi he saivat toivotut viisi läppäriä kirjastokäyttöön ja (vuoden 2011 puolella) discoillan.

Terhi Nikulainen
Aluekirjastonjohtaja


Muut alueen kirjastot

Kalajärven kirjasto

Kalajärven kirjasto on voimia säästämättä pyrkinyt olemaan asiakaslähtöisyyden edelläkävijä kirjastomaailmassa. Tämän pyrkimyksen edistämiseksi kirjastossa otettiin 1.12.2010 käyttöön ulkoseinässä oleva palautusautomaatti, johon asiakkaat voivat palauttaa lainaamaansa aineistoa 24 tuntia vuorokaudessa.

Kirjaston vankasta suosiosta asiakkaidensa keskuudessa kertoo sankka kävijäjoukko, joka saapui seuraamaan Jarkko Sipilän kirjailijavierailua marraskuussa ensimmäisen kunnon talvimyrskyn raivotessa ja tukkiessa tiet lumella. Kirjaston näyttelytoiminta oli koko vuoden ajan vilkasta ja huipentui Espoon kuvataidekoulun Ruskatalon ryhmän juhlanäyttelyyn.

Karhusuon kirjastoPienen ja sympaattisen Karhusuon kirjaston innokkaat asiakkaat osallistuivat runsaslukuisesti kirjaston ensimmäiseen asukasiltaan toukokuussa 2010.

Kauklahden kirjasto 

Loppuvuodesta 2010 toteutui Kauklahden kirjaston uudistaminen, jossa lastenosastoa laajennettiin, hyllyjä madallettiin ja vanhoja kalusteita uusittiin. Kirjastosalin keskelle muodostettiin olohuonemainen oleskelukeidas, joka tarjoaa hyvät puitteet myös tapahtumien järjestämiseen. Tuloksena oli valoisampi, avarampi ja viihtyisämpi kotikirjasto lapsille ja aikuisille.

Kauklahden kirjastossa jatkui vilkas viikoittainen satutuntitoiminta. Ruotsinkielisille asiakkaille järjestettiin bokprat. Kirjastossa vieraili nukketeatteri Krokeli ja perhepäivänä esiintyi ranskalainen taikuri Mano d’Oro. Seniorit saivat opastusta netin käytössä.

Kauklahtelaisten näyttelytoiminta oli vireää. Esillä oli mm. Espoon kuvataidekoulun perinteinen lastennäyttely, Vera Pitkäsen tussinäyttely,  Erkki Lindellin valokuvanäyttely Lasin kimallusta Kauklahdessa, joka kuvasi Kauklahden vanhan lasitehtaan tuotantoa. Samaan aiheeseen liittyi kauklahtelaisen Tamara Waltzerin esitelmä Työ ja elämä Kauklahden lasitehtaan kulta-aikaan.

Syksyllä alkoi kauklahtelaisen Mai-Lis Pitkäsen vetämä kirjallisuuspiiri, joka jatkuu myös v. 2011.

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.