Espoon kirjasto saavutti kunnallisena laitoksena joulukuussa kunnioitettavan 90 vuoden iän. Kirjaston vauhti ei suinkaan ole hidastanut iän karttuessa, päinvastoin. Vuonna 2012 espoolaiset käyttivät kirjastoaan ahkerasti. Kansainvälistä mainetta saavutettiin elokuussa, kun kirjastokonferenssi IFLA pidettiin Helsingissä ja Espoo oli mukana järjestelyissä ja tapahtumapaikkana.
KIRJASTONKÄYTTÖ JA ASIAKASPALAUTE
Kaupunginkirjaston käyttö jatkui vilkkaana koko vuoden 2012. Kävijöitä kirjastoissa oli 3,3 miljoonaa, kasvua edellisen vuoteen oli 11,4 %. Eniten kävijämäärät kasvoivat Sellossa (29,1 %), Kirjasto Omenassa (12,6 %) ja Viherlaaksossa (10,4 %). Viikonloppuaukioloaikojen lisääminen kahteen vilkkaimpaan kirjastoon kannatti. Kaikkiaan kirjastot olivat avoinna 2,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna.
Kaupunginkirjaston kävijäluvut ovat nousseet jo useita vuosia peräkkäin. Sellon kirjastossa kävi viime vuonna yli 1,2 miljoonaa asiakasta. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kävi kukittamassa miljoonannen asiakkaan Olga Shutovan. Puheessaan kaupunginjohtaja kertoi Espoon panostaneen kirjastoihin ja se on kannattanut, koska espoolaiset ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja käyttävät niitä.
Espoon kirjastoista lainattiin vuoden aikana 4,1 miljoonaa teosta. Kokonaislainaus laski 0,43 %. Kirjasto Omenassa, Sellon ja Kauklahden kirjastoissa lainaus kuitenkin hieman nousi.
Uusitulla HelMet-sivustolla oli verkkokäyntejä 6,8 miljoonaa, mikä on 25,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna.
Espoolaiset kiittivät kirjastoaan hienoimmalla mahdollisella tavalla – käyttämällä kirjastoa ahkerasti. Kuntapalvelututkimuksen 2012 mukaan espoolaisista 81 % oli käyttänyt kirjastoa viimeisen kahdentoista kuukauden aikana. 92 % pitää kirjastopalveluja hyvin hoidettuina ja vain 2 % mielestä palvelut on hoidettu huonosti.
TILAT
Saunalahden koulu- ja lähikirjasto avasi ovensa elokuussa koulujen alkamisen kanssa samana päivänä. Heti syyskuussa kirjastoon kävi tutustumassa 38 ryhmää ja yli 550 lasta. Kirjaston markkinointia alueen asukkaille jatketaan 2013.
Uuden kirjastoauton valmistaminen eteni suunnitellusti. Auton kori, kalusteet ja ulkoasu valmistuivat syksyn aikana.
Kirjastolaiset saivat ilouutisen valtuustoneuvotteluista marraskuussa: Entressen kirjasto saa käyttöönsä lisäsiiven, johon sisustetaan Keski-Espoon nuorille yhteisöllinen tila. ”Musamestasta” tulee viihtyisä kokoontumistila, jossa pääsee ilmaiseksi seuraamaan musiikkitapahtumia sekä itse osallistumaan. Se on hyvän tuulen tila, joka energisoi ja luo nuorille uskoa tulevaisuuteen.
ALUEELLISET KIRJASTOPALVELUT
Sellon kirjasto on nauttinut huomion kohteena olostaan vuonna 2012. Lukukoira Börjen lukuhetket, kansainvälinen kirjastoalan konferenssi IFLA, go-lautapeliviikonloppu, pohjoismainen kirjastojärjestelmätapahtuma, Pointin tyttöjen tilan uudistus, lavan varustelun päivittäminen, Rokkiritarit, ensimmäiset Hyvinvointitreffit … Kirjastossa tapahtuu ja kirjasto elää. Laaksolahden ja Viherlaakson kirjastot ovat kohentaneet lastenosastojen palvelua.
Mitä tapahtui kirjastossa 2012?, ihmettelevät asiakkaat Tapiolassa. Kirjastoon on tullut yllättävä invaasio uusia kirjastolaisia vanhojen lisäksi. Kirjastosta on tehty näkyvämpi ja kuuluvampi. Kirjastossa keskustelaan asiakkaiden kanssa yllättävistä asioista ja iloitaan joka kerta, kun asiakas on avoimesti kiinnostunut kirjallisuudesta, maailmasta tai vain halukas kertomaan, miksi hänestä puuron syönti on terveellistä. Kirjastosta on tullut keskustelu- ja oleskelutila.
Entressen kirjastossa oli jälleen vauhdikas vuosi täynnä erilaisia tapahtumia ja kerhoja. Uusina palveluina käynnistyivät syksyllä digitointikeskus, nuorten musapajat ja roolipelikerho. Kirjastoauto-osastolla suunniteltiin koko vuosi kiivaasti uudenlaista lastenkirjastoautoa yhdessä Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa. Lähikirjastoissa puolestaan innostuttiin kirjavinkkauksista. Kauklahdessa järjestettiin myös asukkaiden erityisesti toivomia historia-aiheisia tilaisuuksia.
Kirjasto Omenassa kokeiltiin ensimmäisenä HelMet-kirjastona varausten itsepalvelunoutoa. Kokeilu päätettiin loppuvuodesta vakinaistaa. Näin saatiin asiakkaita aika ajoin kiusanneet varaustennoutojonot historiaan ja henkilökunnalle vapautettiin aikaa muihin tehtäviin. Toinen merkittävä askel oli nuortenosasto Starttiksen toiminnan vakiinnuttaminen. Starttiksessa vierailee päivittäin kymmeniä nuoria. Alkuvuodesta alkaen kirjasto on ollut avoinna myös sunnuntaisin (klo 12–18), ja asiakkaat ovatkin löytäneet kirjastoon myös silloin suurin joukoin.
Saunalahden kirjasto avasi ovensa elokuussa Saunalahden koulun tiloissa ja tuli suosituksi saunalahtelaisten perheiden ja koululaisten parissa. Nuoret löysivät Kivenlahden kirjaston ja siellä tarjottiin entistä enemmän toimintaa ja tekemistä nuorille. Tämän mahdollisti nuorisokirjastotyötä tekevien työntekijöiden määrän lisääminen. Lisäpanostus näkyi ja tuntui loppuvuodesta kirjastosalin rauhoittumisena. Kivenlahden kirjaston kävijämäärä kasvoikin vuonna 2012 lähes 7 %. Soukan kirjaston kirjastosalia järjestettiin ja kalustettiin hieman uudelleen ja Nöykkiön kirjastossa avattiin olohuone.
AINEISTO
Aineistokeskus ahersi vuonna 2012 uuden hankintajärjestelmän käyttöönottamiseksi. Uuden järjestelmän myötä kirjan matka asiakkaalle yksinkertaistuu ja asiakas voi tehdä varauksen jo siinä vaiheessa, kun kirja on vasta tilattu. Kirjaston tavoitteena on oikoa kaikki mahdolliset mutkat tarjoamamme aineiston ja kokijan välillä. E-aineistojen mahdollisuuksien kartoittaminen tarjonnan laajentamiseksi on ollut myös keskeinen asia palveluiden kehittämisessä. Työ jatkuu edelleen, jotta kirja ja lukija kohtaisivat, vaikka maailma molempien ympärillä muuttuisikin.
VERKKOPALVELUT
Digitaalisten palvelujen vaikuttavin tapahtuma oli uuden HelMet.fi -palvelusivuston käyttöönotto. Sivusto kertoo ja kutsuu asiakkaita keskustelemaan pääkaupunkiseudun kirjastojen palveluista, julkaisee uutiset ja tapahtumatiedot sekä toimittaa luku-, musiikki- ja elokuvavinkkejä. E-kirjoina on tarjolla kotimaisten kirjojen lisäksi sekä ruotsin- että englanninkielistä tieto- ja kaunokirjallisuutta. Kirjastot tarjoavat myös tuntumaa uusien laitteiden käyttöön, vuoden aikana tabletit ovat löytäneet käyttäjän Espoon kirjastoissa.
HENKILÖSTÖ
Raikas tuulahdus on puhaltanut myös henkilökunnan joukossa. Kirjaston työnhakuhakusivut uudistettiin. Sivuilla henkilökunta kertoo videoilla, minkälaista on tehdä työtä Espoon kaupunginkirjastossa.
Kirjastossa aloitti vuoden aikana uusi palvelujohtaja vastuunaan verkkopalvelut, useita uusia palvelupäälliköitä ja joukko muita uusia työntekijöitä. Kirjasto oli hakijoiden määrässä mitattuna suosituin kaupungin kesätyöpaikoista. Uusia näkemyksiä ja tuoreita tuulahduksia ovat uusien työntekijöiden ohella tuoneet lukuisat henkilöstövaihdot kirjastosta toiseen. Johtamiseen panostettiin Haluatko johtajaksi -mentoroinnilla, jossa tuettiin esimiestyöhön suuntautumassa olevia työntekijöitä.
Jaana Tyrni
Kirjastopalveluiden johtaja
