Hyvän kasvun vuosi Espoon kaupunginkirjastossa

Useassa Espoon kaupunginkirjaston toimipisteessä kasvoivat sekä lainaus- että kävijämäärä. Tähän oli kaksi syytä: Ison Omenan kirjasto muutti elokuussa Palvelutorille, ja lähes kaikkien pienten kirjastojen aukioloaikaa lisättiin alkuvuodesta runsaalla omatoimiajalla.

Vuoden lopussa rikkoutui Ison Omenan kirjastossa huikea miljoonan vuosittaisen kävijän raja, mihin on aikaisemmin yltänyt vain Sellon kirjasto. Kyse ei ole kuitenkaan vain määrästä vaan myös laadusta, sillä henkilökunta on saanut vuoden mittaan ilahduttavaa palautetta ystävällisyydestään ja asiantuntemuksestaan.. Myös toimintakonseptia muiden kaupungin palvelujen yhteydessä Ison Omenan palvelutorilla on kiitetty.

Omatoimiaika lisäsi pienten kirjastojen käyttöä merkittävästi

Omatoimijärjestelmä oli vuoden 2016 kuluessa saatu käyttöön seuraavissa kirjastoissa: Aktiivisen oppimisen keskus AKKU Suurpellossa, Haukilahden, KalajärvenKarhusuon ja Kauklahden kirjastot sekä Laajalahden, Laaksolahden, Nöykkiön ja Viherlaakson kirjastot.

Omatoimikirjastot ovat avoinna joka päivä klo 7-22. Osa tästä ajasta on palveluaikaa. Omatoimiaika on lisännyt selvästi pienten kirjastojen lainausta ja kävijämääriä. Esimerkiksi Nöykkiön ja Kauklahden kirjastoissa kasvoi lainaus runsaat 30 % ja Haukilahdessa 40 %.

Laaksolahden kirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Esko Uotila kertoo oman kirjastonsa palvelumahdollisuuksien parantuneen huomattavasti: ”Kauan odotettu omatoimiaukiolo alkoi huhtikuussa. Käynnit ja lainaukset ovat lisääntyneet, lainaus lähes 20 %. Omatoimiaukiolo helpottaa asiointia, kun lainaukset, palautukset ja varausten noudot voi tehdä itselle sopivana ajankohtana. Enää ei tarvitse miettiä, mihin aikaan kirjasto olikaan auki. Kirjastoa voi nyt paremmin käyttää myös kokoontumisiin.”

Vireää maahanmuuttajapalvelua

Kaupunginkirjaston kotipalvelu on tarkoitettu niille espoolaisille, jotka eivät iän, sairauden, liikuntaesteen tai vamman takia voi itse asioida kirjastossa. Tähän asti kotipalvelua on ollut mahdollista saada suomeksi ja ruotsiksi. Nyt aloitti Venäjänkielinen kirjasto kotipalvelun myös venäjäksi.

Entressen, Sellon ja Tapiolan kirjastoissa alettiin opastaa turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia, kuinka Suomessa asioidaan viranomaisten kanssa. Apu on osoittautunut tarpeelliseksi, koska suomen kielestä hallitaan usein vasta aivan alkeet, ja lähes kaikki lomakkeet ovat vain suomenkielisiä.

Marjut Saloniemi
Viestintäkoordinaattori
Espoon kaupunginkirjasto

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | 1 kommentti

Sellon kirjasto tosiasiassa – vuosi 2016 niin kuin se koettiin

Sellon kirjaston vuosi 2016 ei olennoidu diagrammeihin eikä excel-taulukoihin. Niiden edessä silmät verestävät ja ryhti lysähtää, ne muuttavat katseen kuin salakavalasti tiiraavasta toljottavaksi.

Nämä eivät ole tekijän peruskokemuksia tätä kirjoittaessa: espoolaisessa tapahtumakirjastossa keskeisin ei tapahdu lainausmäärissä, keskeisin tapahtuu lavalla.

Huokausten sillaksi kutsutulle keräännytään hämmästelemään: ala-aulassa katsojajoukot ulottuvat esiintymiskorokkeen pieleltä lainausautomaattien tuntumaan. Käsillä on länsimaisen taidemusiikin tyylikausia läpivalaiseva neliosainen luentokonserttisarja, Kuolleiden säveltäjien seura. Äänivarojaan käyttää kirjailija-musiikkitoimittaja Minna Lindgren. Kuulijakunta on haltioitunut: Lindgren ei ainoastaan luennoi, hän toteuttaa taidehistoriallisia syväporauksia.

Meitä etäältä tarkkailevia huimaa.

Nojaamme sillankaiteeseen kuin reelinkiin.

Ja sama valokuvana. Luentokonserttisarjaa kuratoinut informaatikko Viivi Tulkki teki paalutuksia jälkikirjoituksessaan: ”Yleisöä saapui yli odotusten. Ensimmäisellä kerralla runsaat 120 henkilöä.” Tapahtumakoordinaattori Mia Wuorela piti hänkin näitä tilaisuuksia merkitykseltään ohittamattomina. ”Viiviä on kiitettävä. Se oli suuri ponnistus häneltä”, Wuorela totesi työpöytänsä takaa. ”Kaikkinensa sanoisin, että Kuolleiden säveltäjien seura oli vuoden 2016 kohokohta.” (Kuva: Tomas Lamas.)

Harry Potter -päivänä kirjastotyöläistä ei ole tunnistaa stereotypiakseen: karnevalistisilta ilkamoijilta he näyttävät. Jokavuotiseksi vakiintuneessa teemapäivässä palkitaan vaikuttavin asu, toteutetaan taikaloihdintapaja ja tietovisailu. Henkilökunta heittäytyy estoitta. Fandomi vihannoi, henkilökortti läpsyy halattimaisen naamiaisasun alla.

Vuonna 2016 Lastenmaa keskittyi asiakaslähtöisyydessään ennen muuta 10–12-vuotiaisiin varhaisnuoriin. Näin ollen juuri hengailutilaa raivattiin. Osasto haukkasi niin musiikkipuolesta kuin ala-aulasta.

Tiiminvetäjä Timo Ylösen ja tekijän katseet lukkiutuvat samalle uralle.

”Tuo sohva, jolla sinä istut, on uudistuksen aikaansaannosta.”

Tämä on enemmän kuin informatiivinen läystäke. Ylönen sanoo olennaisimman tiivistyvän oheiseen. ”Olen käyttänyt kuvaa lukemattomat kerrat eri yhteyksissä. Sitä täytyy ehkä jo hillitä.” Toteuttajina ovat Niipperin koulun oppilaat, toteutus kouluyhteistyön huiskeesta.

 

Nuortenosasto Pointissa vuotta on möyhentänyt vaihtuvuus. Nykyisistä Pointin kirjastolaisista ei löydykään ainoatakaan, joka olisi työskennellyt osastolla koko vuoden 2016 läpeensä. Puheisiin on hamuttava paitsi tiiminvetäjä Anna Taitto, myös sittemmin aikuisten osastolle siirtynyt Minna Markkinen. Taakse jääneestä Markkinen muistaa alun ja Taitto lopun.

Tapahtumatarjonta – jota on masinoitu yhdessä Espoon nuorisopalveluiden kanssa – kuuluu olleen mainio eetoksellisuuden ja viihteellisyyden yhteen kietoutuma. Selvästi Hot -kampanjassa torpedoitiin tavanomaisimpia maallikkouskomuksia tupakasta, nuuskasta, alkoholista ja huumausaineista.

Selvästi Hot -kampanjaan lukeutui myös ”Kysy! Se kannattaa” -liparelaari. Sitä voinee lainkaan nousevaa sukupolvea ylenkatsomatta luonnehtia kovin hellyttäväksi ja sympaattiseksi – eikä vähiten siksi, että se tuo niin elävästi mieleen ammoisen nuortenlehti Suosikin Bees and Honey -palstan. (Kuva: Mira Honkaniemi.)

Muita kantavia teemoja olivat ainakin kiusaaminen ja seksuaalisuus. Kampanjoiden nimet (”Mä en dissaa”; ”Hupparikansan puolella”) todistavat siitä, että täkäläiset taitavat ”nuorisolaisen kieliopin”. Se on tyystin oma erityisalueensa: siinä on selviydyttävä ristipaineesta, onnistuttava tasapainoilemaan tyylikkyyden ja tyylittömyyden, koketeeraamisen ja tylsämielisyyden, välissä. Siinä on hylättävä ikähierarkkinen ajatusmalli ja samastuttava ehdasti. Mitään helppoa se ei ole.

Trendit tulevat kansakuntaan katutaikurin kepeydellä: loppuvuodesta alkuun polkaistu ukulele-soitantapaja kirvoitti yleisöryntäyksen. Soitantatuokioita isännöivä, musiikkiosaston Sakari Heikka myöntyy tarkastelemaan suosittuutta analyytikon silmin. ”Ukulele on toisesta maailmasta kuin vaikkapa klassinen viulu. Sen historiassa ja soundissa on tiettyä helposti lähestyttävyyttä.” Tästä helposti lähestyttävyydestä Heikka kertoo jalostaneen opetuksellisen maksiiminsa. ”Valitsen oppituntirepertoaariin tuttuja kappaleita. Vasta-alkajat soittavat lastenlauluja, edistyneemmät Country Roadia.

3D-tulostimessa tasa-arvon eetos toteutuu. Tämä selviää tekijälle jymäytyksellä.

Aluksi katseet on kiinnitetty näyttöpäätteeseen. Näyttöpääte heijastaa kolmiulotteisen mallin, avaimenperän alkumuodon. Suutin sulattaa biohajoavan maissipohjamuovin, apparaatti valmistaa esinettä kerros kerrokselta.

Tekijä pitelee kainalossaan jotakin korkeakirjallista nidettä ja esittää pajaosaston Sanna Huttuselle provokatorisen kysymyksen.

Mitä 3D-tulostin tekee kirjastossa?

”Sitä on käytetty yhteensä 9 000 tuntia, ja täällä se on tietyin rajoituksin kenen tahansa hyödynnettävissä. Kyse ei pohjimmiltaan ole laitteesta, kyse on laitteen mahdollisuuksista. Yhteiskunta muuttuu lujaa, enkä edes näe, että kirjasto olisi se taho, joka vain mukautuu. Me haluamme myös olla sysäämässä näitä muutoksia. Me haluamme etulinjaan.”

Logistiikkasydämessä värehtii kaiho. Palautusautomaattien liukuhihnalinjastojen päässä, Eedenissä raolleen jätettyjen uutimien takana, Yassin Mohamed heittyy muistelemaan eläkkeelle jäänyttä kollegaansa Osmo Aroa. Äänessä läikähtää. ”Osmo oli porukan ilopilleri. Eedenin hymy.”

Liialta herkistyneisyydeltä on hyvä pelastautua teknilliseen puheeseen. Menneen vuoden aikana palautusautomaattien toimintaperiaatetta on sujuvoitettu. ”Ajatellaan jotain tietokirjaa esimerkiksi. Automaatti jaottelee sen luokituksen mukaiseen, oikeaan laatikkoon”, Mohamed sanoo, ja terävöittää äkkinäisesti katseensa. ”Ei tämä uusikaan systeemi ole täydellinen. Jos laatikon ja liukuhihnalukijan välinen laser-yhteys katkeaa, tapahtuu yliheittoja.” Yliheitossa kirja lipuu hihnaa myöten aina peräpäähän asti, luiskahtaa suureen jäsentymättömien laatikkoon ja päästää vaimean kopsahduksen.

Aikuisten osastolle tuo kaksirykelmäinen porrasnousu samaten kuin pihisten aukeava hissinkita. Tiiminvetäjä Carola Snell on puheissaan oikeamminkin aineisto- kuin tapahtumaorientoitunut. Vuonna 2016 nimekekappaleiden luokitustarrat on yhdenmukaistettu, kokoelman ”kellutus” Vantaan kirjastojen kanssa alkanut. RFID-järjestelmään siirryttäessä viivakoodit väistyvät.

Ylimalkaan aikuisten osastolla perinnetietoisempi kirjastomaailma on läsnä. Spektaakkelimaisen kieputuksen jälkeen tämän havaitseminen huojentaa: vielä on tapahtumakirjastossakin joku noin, paneutuneessa kumarassa, hiiskumattoman hiljaa – elämänmenosta sivuun astahtaneena ja kynä kädessä.

Maahanmuuttajatyön ydinpalvelu asiointineuvontaa ohjastavassa Matti Kuuselassa on vakautta ja viehtymys diaesityksiin. Jokaisina tiistai- ja torstaipäivinä Aikuisten olohuoneeseen on saapunut kosolti ymmällään olevia, joista kutakin on autettu arkielämän järjestämisessä. ”Asiointineuvonta on ongelmanratkaisua puhtaimmillaan. Ihmiset tulevat jonkin satunnaisen kysymyksen kanssa, ja me etsimme siihen vastausta.” Välistä Kuusela oikoo selkänikamiaan konttorituolissa. ”Viime aikoina minulle itsellenikin on kirkastunut, ettei tärkeintä lopultakaan ole se lomakkeiden täyttäminen.”

Niin – asiointineuvonnan välittömästä, lämminhenkisestä ilmapiiristä on kotoutumisen jouduttajaksi. Oma kauneutensa on siinäkin, että jokin sinällään näin arkipäiväinen voi olla yhteiskunnallisesti näin korvaamattoman arvokasta.

”Tasoitamme tietä suomalaiseen yhteiskuntaan. Sitä me olemme tehneet. Sitä me teemme.”

Sami Mäkäräinen
Siviilipalvelusmies

 

 

 

 

 

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Hakeutuva kirjastotoiminta Espoossa (kirjastoautot, kotikirjasto, logistiikka) vuonna 2016

Espoon kaupunginkirjaston hakeutuvaan toimintaan kuuluu kirjastoautot Helmi ja Välkky, kotipalvelu nimeltään Kotikirjasto Taika, sekä kaupunginkirjaston logistiikkaosasto.

Kirjastoauto Helmi vieraili vuonna 2016 tuttuun tapaan päiväkodeilla ja asuinalueiden iltapysäkeillä. Kirjastoauto Välkky puolestaan kävi päiväkodeilla, kouluilla, vastaanottokeskuksissa, palvelutaloilla ja erilaisissa tapahtumissa. Painopisteisiin kuuluivat palvelut vastaanottokeskuksissa sekä OppiBussin kehittäminen kouluja ja palvelutaloja varten. Välkyssä järjestettiin yhteensä 270 tapahtumaa joissa kävijöitä oli noin 10.000.

 

Kirjastoauton kieliharjoittelijat töissä:  Abinaya järjesti Bollywoodtanssia  ja Reband teki videon joka kertoo kaiken olennaisen. 

Kirjastoauto turvapaikanhakijoille . Jatkoimme edellisenä vuonna aloitetut käynnit vastaanottokeskuksissa Espoossa. Siikajärvellä joka toinen maanantai ja Nihtisillassa kerran kuussa.

Oppibussi

Osallistuvia pedagogisia menetelmiä hyödyntävä Oppibussi jatkoi matkaansa myös viime vuonna. Koululaiset tutustuivat yhdessä kirjastolaisten kanssa toisiinsa ja itseensä muun muassa kommunikaation, koordinaation ja kehonkielen merkeissä.

Välillä matkustettiin ympäri maailmaa ja opeteltiin suomea varjoteatterin keinoin. Välillä rakennettiin maailmankarttaa sekä mietittiin tunteita ja empatian merkitystä. Maisemat vaihtelivat mielenmaisemista Amazonin lehvästöön ja talvisiin havumetsiin.

Toisinaan tämäkään ei Oppibussille riittänyt, vaan havumetsät vaan lähdettiin reissulle myös avaruuteen. Seikkailun yhteydessä oppilaiden itse suunnittelemat avaruusoliot esiintyvät varjoteatterikankaalla.

 

Kommunikaation ja motivaation tärkeydestä mukanamme Oppibussissa oli myös vieraita, kuten elokuvaohjaaja Inari Niemi sekä räppäri Avionin Prinssi. ”Parhaita juttuja ovat ne, joissa on sydän mukana!”

Tärkein oppi saatiin kuitenkin Kuninkaantien toimintakeskuksessa.  Oppibussissa esiintyivät vesilinnut, kalmarit, närhenmunat ja jopa Tony ”Space Cowboy” Armstrong (Neilin ja Louisin kauan kadoksissa ollut veli ja galaksin myydyin rock ’n’ roll -tähti. Neil meni aikoinaan kuuhun ihan vain ostaakseen veljensä levyjä, joita ei maankamaralta saanut.) Teatteriesitys on tuleva klassikko ja sen sanoma kuului: ”Lentämisen salaisuus on kepeä mieli, ja kepeän mielen salaisuus on huumori.”

Luontokeskus Haltia

Kirjastoautojen hieno yhteistyö Luontokeskus Haltian kanssa jatkui menneenä vuonna ansiokkaasti. Välkyssä ihasteltiin hauskasti ja lennokkaasti luonnon ihmeitä tähtitaivaasta tähtitaivaan Suomen suurpetoihin. Apuna toimivat 3d-tulostin, älypöytä, tietovisa, erilaiset työpajat, satuhetket, kirjat ja tietysti Välkyn ja Haltian mainio henkilökunta.

Soiva metsä – Sibeliuksen matkassa

Elämyksellinen aikamatka, varjoteatterilla höystetty esitys Jean Sibeliuksen maailmaan ilahdutti usean palvelutalon asukkaita. Yhdessä kotikirjasto Taikan kanssa toteutettu dialogi keräsi paljon kiitosta ja innoitti monet muistelemaan omaa nuoruuttaan.

teksti: Toni Kettinen

Kotikirjaston vuosi oli kiireinen, mutta mielenkiintoinen. Lainamäärät ja tapahtumat kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna huimasti.Lainamäärän kasvuun vaikutti mm. palvelutaloille lähetettävien teemalaatikoiden suosio.

Vuoden 2016 aikana Kotikirjasto teki  yhteistyötä mm. kirjastoauto Välkyn ja vanhusten palvelutalojen kanssa. Välkyssä jumpattiin, tietovisailtiin ja luettiin runoja    Muistojen kirjallinen matkalaukku vieraili palvelutaloilla useita kertoja ja oli erittäin odotettu tapahtuma. Samoin Pyry-hyljerobotti sai lämpimän vastaanoton sekä Puolarmetsän sairaalassa, sairaalan kirjastossa että palvelutaloilla.Loppusyksystä Kotikirjasto osallistui yhdessä Tapiolan kirjaston kanssa jokasyksyiseen Sykettä syksyyn -tapahtumaan. Tapahtumapaikkana toimii Tapiolan kulttuurikeskus.Loppuvuonna Puolarmetsän sairaalan kirjaston toiminta lopetettiin muun sairaalatoiminnan loppumisen myötä. Aloimme suunnitella modernia kirjastopalvelukonseptia uuteen Espoon sairaalaan.

Teksti: Marjo Kemppainen

Logistiikkaan vaikutti Kellutus Espoossa suotuisasti laatikkomääriin kuljetusviikolla.

Ennen Kellutusta kuljetettiin ja käsiteltiin yli 1600 laatikkoa viikossa ja kellutuksen aloituksen jälkeen määrä tippui 1400 laatikkoon, joten kuljetuksellisesti kellutuksen aloituksesta oli iloa. Logistiikassa on huomioitu Varausten määrän jatkuva kasvu ja täten loppuvuonna 2016 oli lajittelussa kasvutrendi käynnissä laatikkomäärien osalta.

teksti: Hannu Laakso

Hakeutuva toiminta kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita: Espoon koulut ja päiväkodit, kehitysvammaisten päiväkeskukset, palvelutalot, vastaanottokeskukset, asukaspuistot, kyläyhdistykset, kulturen vid ån, rannat, parkourpuistot, Mll-iltapäiväkerhot, Luontokeskus Haltia, Espoo cine, upeat asiakkaat ja kollegat eri puolelta Espoota.

 

Kuvat: Petri Muller, David Munoz

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Ison Omenan & Opinmäen kirjastojen vuosi 2016

Ison Omenan kirjasto

Vuosi 2016 alkoi vanhoissa tiloissa, mutta uusi uljas tulevaisuus siinsi jo kirkkaana edessäpäin.

Viikottaiset toiminnot kuten satutunnit ja kielikahvilat jatkuivat ennallaan totuttuun tapaan ja kevään suurina tapahtumina mainittakoon Harry Potter- päivä ja perhepäivä. Kulissien takana riitti koko ajan vilskettä. Suunnittelimme monenlaista uutta Palvelutoria silmällä pitäen. Poistimme aineistoa, testasimme huonekaluja ja laskeskelimme sähkötolppia pohjapiirustuksista.

Jatkoimme erilaisia kokeiluja, kuten varaushyllyn uudistus. Aineiston kellutus otettiin Espoossa käyttöön ja sekä genremuutokset että luokkamuutokset tarroitettiin uudelleen.

Kesän kynnyksellä aloitimme Palvelutorin sisustuksen ja osa työntekijöistä teki siellä töitä mm. hyllyjen päätypleksejä asentaen ja uusia kalusteita kuntotarkastaen.

Heinäkuussa järjestimme kierrätyspäivän asiakkaille: kokosimme kaikki ylijäävät kalusteet nuortentilaan ja päästimme satamäärin kiinnostuneita valitsemaan sieltä omansa. Muut huonekalut toimitettiin mm. muihin kirjastoihin ja Omnian tiloihin.

Maanantaina 25.7. aloitimme aineiston siirron ja hyllyttämisen uusissa tiloissa.

Vanhan kirjastomme pieni Paja toimi vanhoissa tiloissa, mutta innolla valmistauduimme Palvelutorin suureen pajatilan täyttämiseen. Varustukseen kuului mm. laserleikkuri, VR ja SLA-3d-tulostimet ja vannesaha. Täysin uutena aluevaltauksena avasimme soittohuoneen ja musiikkistudion.

Vietimme Palvelutorin avajaisia torstaina 11.8. Avajaisissa oli mukana kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Tapiola Sinfonietta ja kirjailija Pajtim Statovci. Avajaispäivänä Palvelutorille löysi tiensä 15.000 asiakasta!

Avajaisten jälkeen järjestimme kahden viikon ajan tapahtumia kuten käsityöpäivä, pajapäivä ja hyvinvointipäivä huipentuen Espoo-päivään. Kävijöitä oli todella paljon. Palvelutorin stage mahdollisti mittavamman tapahtumatuotannon kuin vanhoissa tiloissa.

Syksyllä tapahtumat täyttivät lähes päivittäin kirjastomme. Lisäksi meillä oli paljon yhteistyötapahtumia esimerkiksi nuorisopalveluiden ja liikuntapalveluiden kanssa. Tapahtumissa huomioitiin eri kohderyhmät kuten lapset, nuoret, seniorit, maahanmuuttajat.

Suurina tapahtumina mainittakoon Suomen kansallisoopperan Taaperoiden taikahuilu, Benjamin Peltonen, Eläintenpäivä, Suomalainen kansanusko -luentosarja ja Aleksanteri I:n tanssiaiset.

Pienempinä tapahtumina pyörivät mm. Novellikoukut, Omenatarhan palvelutalon ”tarinatuokiot” ja tukiviitotut satutunnit.

Palvelutorin avarat ja monikäyttöiset tilat mahdollistivat kouluyhteistyön aloittamisen aivan uudella tavalla. Myös uusi opetussuunnitelma innosti kouluja syksyllä sankoin joukoin tutustumaan uuteen kirjastoomme.

Lastenosasto Taimen pääpainona oli alkuvuodesta Tarinoiden kylän ulkoasun ja ilmeen toteuttaminen lasten ja asiakkaiden kanssa, mm. ”tarinoiden linnut” – projektin kautta

Järjestimme syksyllä kaksi perhepäivää. Ensimmäisessä oli mukana Tarinoiden kylän visuaalisesta ja tarinallisesti muodosta vastanneet kirjailijat Katri Kirkkopelto ja Reetta Niemelä

Toinen palvelutorilla järjestetty perhepäivä otti painopisteekseen ”Isät ja lapset yhdessä”. Ohjelmassa oli mm. isien letityspajan ja mahdollisuuden valmistaa isälle kustomoitu avaimenperä isäinpäivälahjaksi. Kansallisena pelipäivänä järjestimme sekä lapsille, että aikuisille mahdollisuus pelata stagen isolla screenillä Rocket League – peliä ja monenlaista muuta puuhaa.

Vanha nuortentila Starttis kuopattiin muuton yhteydessä ja uuden nuortentilan nimeksi valittiin Vox.  Alkusyksystä startattiin yhdessä palvelutorin ja usean ulkopuolisen toimijan ja sponsorin avulla futsal-jengi ”FC VOX” , johon kutsuttiin erityisesti maahanmuuttajataustaisia nuoria.  Jengin toiminta oli jättimenestys ja vaikkei varsinaisia turnausvoittoja vielä ollutkaan, niin yleinen meininki ja toiminta ovat todella kovalla tasolla.

Opinmäki

Opinmäen kouluyhteistyö jatkui yhtä tiiviinä kuin aiemminkin. Vinkkaukset, kirjastonkäytön opetukset, animaatiopajat, kirjanselkärunot ja Pajaan tutustumiset täyttivät kirjaston viikoittain. Osa opettajista käytti kirjastoa säännöllisesti ja KULPS-kirjailijavierailut ja työpajat ilahduttivat normaaliarkea.

Legojen kanssa opeteltiin fysiikan peruslakeja kerhotoiminnassa ja luovan kirjoittamisen kerho jatkoi myös suosittuna. Vuoden aikana ryhmiä vaihdettiin useasti, jotta kaikki halukkaat pääsivät mukaan.

Päiväkotien kanssa jatkoimme useaa satutuntia viikossa. Samoin järjestimme konsertteja alueen päiväkodeille rakennuksen auditoriossa. Eskareiden kanssa aloitimme koneettoman koodaamisen, jossa tutustuimme koodaamisen periaatteisiin leikkien kautta.

Muutimme kirjastotilaa kesällä viihtyisämmäksi ja rajasimme tietokoneille erillisen alueen. Kävijämäärät nousivat myös iltaisin ja opiskelijat löysivät paikan ilta- ja viikonloppujen lukupaikkana. Opinmäki kiinnosti yhä vierailijoita ja kirjaston toimintaa pääsi esittelemään säännöllisesti erilaisille ryhmille.

Omissa tapahtumissa tarjottiin alueelle mm. käsitöitä, yhteislaulua, elokuvia ja puutarhanhoitoa. Teimme paljon yhteistyötä alueen toimijoiden, esim. Suurpelto-seuran, Marttojen ja Opinmäen markkinoinnin kanssa, ja menimme tapahtumiin kertomaan toiminnasta ja keskustelemaan alueen asukkaiden toiveista.

Lopuksi

Matinkylä-Olarin alueen kirjastoelämää leimasi vuonna 2016 aineiston poisto, uuden Palvelutorin viimeistely, muuton hulina ja uusiin tiloihin asettuminen ja monenmoiset tapahtumat. Kirjastomme kävijämäärät nousivat lähes 4000 päivittäiseen kävijään, koko vuonna kävijöitä oli yli miljoona. Jos metro joku päivä valmistuu, niin määrä varmasti kasvaa.

Tallennettu kategorioihin 2016, Kirjasto Omena | Jätä kommentti

Nuortenkirjastotyön vuosi 2016

Oppimisen paikka

Nuortenkirjastotyön erikoistumiskoulutus starttasi lokakuussa. Syksyn lähipäiväkoulutuksissa kävimme läpi eri teemoja, muun muassa ammatillisuutta, osallisuutta ja monikulttuurisuutta työssämme. Vierailupaikoiksi valikoimme kirjastojen lisäksi muita yhteistyökumppaneita ja nuorten kohtaamispaikkoja. Osallisuuspäivää vietimme Oranssi ry:n tiloissa Helsingin Suvilahdessa. Koulutuksessa, joka jatkuu vielä kevään 2017, on osallistujia koko Helmet-alueelta. Koulutuksen tarkoituksena on, että opittavat asiat niveltyvät työn arkeen. Osallistujat jakavat oppimaansa omissa kirjastoissaan ja alueellisesti.

Nuortenkirjastotyön erikoistumiskoulutus starttasi Iso Omenan kirjastosta

Helmikuussa 2017 pidettävien Nuortenkirjareppuvalmistelut alkoivat jo hyvissä ajoin syksyn aikana. Espoon vetovastuun lisäksi avuksi tulivat helsinkiläiset kollegat.

 

Kaikissa kirjastoissa nuoria osallistettiin toimintaan

Kaikissa kirjastoissa otettiin nuoret mukaan tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen mahdollisuuksien mukaan. Erilaisista kerhoista ja pajoista tuli entistä useamman kirjaston arkipäivää.

Espoonlahden kirjastoissa järjestettiin keväällä nuorten asiakasraadit, joissa kirjaston henkilökunta esittäytyi nuorille. Keskustelussa kirjaston säännöistä ja nuorten toiveista kirjastolle saimme arvokasta tietoa nuorten ajatuksista.

Pointin syyskuun We have a Point -tapahtumaa oli tuottamassa kymmenkunta nuorta. Palvelutorin nuorisotila vox:ssa järjestetty räp-keikka, jossa esiintyjänä paikallinen naisduo AK, veti paikalle yli sata eri-ikäistä kuulijaa.

Suomi-palkinto -juhlassa syksyllä 2016, Entressen kirjastossa oli monenlaista ohjelmaa mm. turvapaikanhakijanuoret räppäsivät.

Potterpäivään Entressen kirjastossa osallistui huikeat yli 2000 innostunutta

Iso Omenan kirjasto aloitti urheilullisen yhteistyön paikallisten toimijoiden ja sponsoreiden kanssa. Futsal-jengi FC VOX on avoin kaikille espoolaisille ja sen toimintaa tuetaan niin rahallisesti kuin sponsorituotteiden kautta (mm. omat pelipaidat, pelikassit, matkakulut). Toiminta on ollut menestys vaikkei varsinaisia turnausvoittoja vielä olekaan.

Useissa kirjastossa pidettiin nuorille kesällä päiväleirejä ja retkiä mm Espoon saaristoon. Hiihtolomaviikolla retkiä tehtiin Nuorisoasiankeskuksen järjestämään koululaistapahtumaan Reaktoriin Helsingissä.

Kuninkaantien lukiolaisten tanssiesitys Entressessä

Kansainvälisellä peliviikkolla eri kirjastoissa metsästettiin Pokemoneja, pelattiin fifa-turnauksia ja miteltiin paremmuudesta lautapelitaidoissa. Soukan kirjasto osallistui mestyksellisesti Pohjoismaiseen Slither-turnaukseen.

Pelaamisesta on tullut tärkeä osa kirjastotyötä. Osallistuminen pelitapahtumiin, kuten Assembly summer oli menestys kaikille osallistuneille toimijoille ja samaa konseptia jatkettiin myös Gamexpossa. Pelikasvatuksen tavoitteena on pelilukutaidon ja positiivisen pelikulttuurin edistäminen, sekä peleihin liittyvien haittojen vähentäminen.

Mediataitoviikolla kaikissa kirjastoissamme animoitiin, videoitiin, koodattiin ja tutustuttiin tekijänoikeuksiin.

 

Kouluyhteistyö

Perinteisten tiedonhaku- ja vinkkaustuntien lisäksi kirjastot ovat kehittäneet työpajatoimintaa oppisen tueksi. Monialaiset oppimiskokonaisuudet näkyvät kirjastotyössä: opettajat pyytävät entistä rohkeammin erilaisia työpajoja, jotka vastaavat paremmin oppilaiden tarpeisiin nykyaikaisessa oppimisessa.

Vastamainospaja Nöykkiön kirjastossa

Lempibussi kiersi Espoon yläkoulujan toukokuussa jo yhdeksännen kerran. Mä en dissaa! -bussikiertue syksyisin on myös vakiinnuttanut toimintansa. Konseptia on tuotu kouluille myös kiertueen ulkopuolella ryhmäytymistaitojen kehittämiseen ja kiusaamisen estämiseen.

 

Yhteinen olohuone

Kirjastot koetaan turvallisiksi oleskelupaikoiksi vapaa-ajalla. Pienimmissäkin kirjastoissa on oma vakituinen nuori käyttäjäkuntansa, jolle kirjasto tilana ja paikkana on tärkeä. Paikka jossa saa olla ilman vaatimuksia ja kuitenkin on aikuinen lähellä.

Uuden haasteen ovat tuoneet omatoimikirjastot. Näistä lämpimistä tiloista on tullut tärkeä nuorille erityisesti aikaan, jolloin ulkona oleskelu ei ole mahdollista säästä johtuen. Omatoimiaika on saanut paljon kiitosta. Erityisesti opiskelijat käyttävät kirjastoa aamusta iltaan.

Eri-ikäisten kirjastonkäyttäjien yhteiselämä ei aina suju jouhevasti, kun henkilökunta ei ole paikalla. Nöykkiön kirjastossa järjestettiin syksyllä Omatoimikirjasto – onni vai ongelma? -asukastilaisuus, jossa keskusteltiin ongelmatilanteista ja etsittiin yhdessä ratkaisuja.

Henkilökunta on keskustellut paljon nuoren kohtaamisesta. Kun yhteisiä sääntöjä on aika ajoin kerrattu ja niistä keskustelu, on niihin ollut helpompi sitoutua. Pitkäjänteinen peloton yhteistyö nuorten ja henkilökunnan kanssa tuottaa vähitellen tulosta. Asiakkaiden osallistaminen toimintaan sitouttaa heidätkin parantamaan kirjaston viihtyisyyttä ja turvallisuutta.

 

Yhteinen piha

Kirjastojen lähialueilla ja kauppakeskuksissa on ollut rauhatonta. Kirjasto yhdessä nuorisotoimen ja muiden toimijoiden kanssa on partioinut mm Leppävaaran alueella. Tuttujen työntekijöiden näkyminen ulkona ja nuorisoryhmien puhuttelu on rauhoittanut turvattomalla alueella. Aseman lapsien Walkers bussi päivysti Sellon kirjaston edustalla tavoittaen satoja nuoria. Kaikilla alueilla on lisätty paikallista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tapaamisissa jaetaan yhteinen huoli nuorten tilanteesta ja mietitään toimintatapoja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

 

Aila Kaunisvaara

Erikoiskirjastovirkailija

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Venäjänkielinen kirjasto 2016

Venäjänkielinen kirjasto kehitti palvelujaan ja toimi aktiivisesti koko pääkaupunkiseudulla vuonna 2016. Kirjaston toiminta on vakiintunut ja sen palvelut tunnetaan yhä paremmin.

Tapahtumat

Venäjänkielinen kirjasto järjesti venäjän- ja kaksikielisiä tapahtumia sekä Espoossa että muualla pääkaupunkiseudulla. Kouluyhteistyö laajeni ja yhteistyö Helsingin kanssa aloitettiin myös koulujen palvelussa. Lukudiplomityö pääkaupunkiseudun kirjastoissa tehdään yhdessä ja on kouluissa käytetty palvelu.

Sunnuntaina 14.2. Akseli-salissa säveltäjä Harri Wessman piti luennon Jean Sibeliuksen musiikista.  Tatiana Batanina veti Sellon kirjastossa lukupiiriä. Lisäksi venäjän kielikahvila kokoontui kaksi kertaa kuukaudessa.

Duo Dulitsa esiintyi Kirjasto Omenassa ja Koivukylän kirjastossa. Kirjasto Omenassa on ollut kerho lapsille. Liudmila Kholod vieraili Pasilan kirjastossa 15.11.2016 ja toimittaja Polina Kopylova haastatteli häntä.

Marina Vituhnovskaja-Kauppala piti historiallisen luentosarjan, jonka jokainen kerta veti kulloisenkin salin täyteen. Syksyn teema oli ”Sata vuotta yhdessä”.

Musikantit esiintyivät joulun aikaan Sellossa, jonne kerääntyi parisataa henkeä! Tikkurilassa Musikantteja tuli katsomaan noin 120 henkeä.

4.12. Kirjasto Omenassa pidettiin keisari Aleksanterin tanssiaiset.

Uutena sisältönä Venäjänkielinen kirjasto tarjosi tukea lasten kasvattamiseen Olga Kiselevan vetämillä Family Soft School -tapahtumilla Sellon kirjastossa. Varvara Shumova veti myös lasten psykologiaan liittyviä tapahtumia ja lauantaisin on ollut tarjolla vauvojen lorutuokioita.

Palvelut

Venäjänkielinen kirjasto aloitti pääkaupunkiseudun laajuisena liikuntaesteisille kotipalvelun.

Valtakunnallinen kaukolainaus jatkui ja sai lisää asiakkaita. Lainoja kertyi 3350

Kokoelmat

Vuonna 2016 kokoelmassa ja sen markkinoinnissa panostettiin erityisesti lasten aineistoon ja se on myös vaikuttanut myönteisesti kokoelman käyttöön

  2016      2015
aik kauno venäjä 10 177 9 643 534 6 %
aik tieto venäjä 7 217 7 526 -309 -4 %
las kauno venäjä 5 819 5 257 562 11 %
las tieto venäjä 1 112 918 194 21 %

Lainaus

2016 2015
aik kauno venäjä 19 429 21 485 -2 056 -10 %
aik tieto venäjä 15 787 16 387 -600 -4 %
las kauno venäjä 17 572 15 277 2 295 15 %
las tieto venäjä 3 911 3 028 883 29 %

Syksyllä 2016 hankittiin venäjän kielellä enemmän e-kirjoja. Lisenssimäärä oli vuoden lopussa 484 ja lainoja ehti kertyä 726. Lisäksi tarjolla on ollut Smart reading -aineisto opiskelijoiden ja ajantasaista tietoa etsivien tueksi.

Verkkopalvelut 2016

Google Analyticsin mukaan vuonna 2016 Helmet.fi:n RU – segmentissä oli yhteensä 93 272 kävijää.

Verrattuna viime vuoteen uniikki kävijämääräosuus on kasvanut noin 17 %:lla.

Sivujen Top 10

  1. Pääsivu
  2. Kirjastojen tapahtumat
  3. Oma kirjastokortti (lasten osiossa)
  4. Venäjän nykykirjailijoista
  5. Kirjastot ja palvelut
  6. Lukuvinkit
  7. Tunnista luotettava tieto (lasten osiossa)
  8. Lapset (pääsivu)
  9. Venäjänkielinen kirjasto
  10. Uutispalat

Eniten kävijöitä oli silloin, kun jossain kirjastossa on venäjänkielisille huomattavan tärkeä tapahtuma, josta on mahdollisesti mainittu laajasti muualla mediassa ja somessa: asiakkaat käyvät tarkistamassa tapahtumatietoja helmet.fi:sta. Esimerkiksi v. 2016 eniten kävijöitä (568) oli 1. syyskuuta, silloin Ylen venäjänkielisissä uutisissa oli julkaistu artikkeli lasten syystapahtumista kirjastoissa.

2016 vuoden aikana on luotu 178 uutta venäjänkielistä artikkelia (v.2015 – 80), joista 124 juttuja (uutisia, vinkkejä, tiedotteita, ohjeita) ja loput tapahtumailmoituksia. Silloin kun julkaistaan tiheästi lyhyessä ajassa, kävijämäärät myös kasvavat. Esimerkiksi joulukuussa 2016 on julkaistu 26 artikkelia ja joulukuussa 2015

8. Joulukuussa vuonna 2016 kävijöiden ja uniikkikäyttäjien kokonaismäärä on korkeampi kuin v. 2015, sen lisäksi keskimäärin kävijät viihtyvät sivuilla pidemmän aikaa

Venäjänkielisten selainten käyttäjät ovat myös enemmän näkyvissä v. 2016 helmet.fi:n venäjänkielisten sivujen käyttämisessä: 19 081 (2016) vrt 10 793 (2015).

Tallennettu kategorioihin 2016, Venäjänkielinen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Entressen kirjaston vuosi 2016

Entressen kirjastoon perustettiin syksyllä Aistien huone. Se on kaikille avoin tila, jossa voi aistia meneillään olevan teeman tunnelmaa audiovisuaalisesti, tunnustella esineiden materiaaleja sekä nuuhkia paikan tuoksuja. Teemat vaihtuvat noin kuukausittain. Teemoina olivat italialainen rantakahvila, japanilainen kevät kirsikankukintoineen ja Pohjolan talvi, jossa poronkellot kalkattivat ja havupuut tuoksuivat.

Pohjolan talvi aistien huoneessa.

Uudella paikalla, heti kirjaston aulassa oleva Paja on löytänyt kävijänsä. 3D-tulostus kiinnostaa erityisesti koululaisia ja perheitä. Suosion kannustamana Pajan aukioloja laajennettiin niin, että siellä on opastaja arkisin iltakuuteen ja opastusta voi saada myös viikonloppuisin. Todettiin, että datanomiharjoittelijan lisäksi siellä tarvitaan omaa henkilökuntaa, mutta osaavan resurssin järjestäminen Pajaan oli haasteellista ja sen viilaaminen on vaiheessa. Asiakkaat voivat käyttää Pajaa omatoimisesti suoritettuaan paja-ajokortin. Myös omatoiminen ajanvaraus on alkanut toimia.

Paja kuuluu kaikille ja sinne tullaan koulutunneillakin.

Lukioyhteistyö etenkin Kuninkaantien lukion kanssa on alkanut itää alueen lukioihin kohdistettujen aktivointitoimien ansiosta. Helmikuussa Kuninkaantien lukiolaisporukka tanssi Vanhojen tansseja Estradilla ja sitä kauneutta katsomaan saapui ikäihmisiä ja muita runsas joukko jo hyvissä ajoin ennen esityksen alkua.

Syksyllä peräti 13 Kuninkaantien lukion opettajaa saapui kokoustamaan kanssamme siitä, mitä kirjasto ja lukio voisivat yhdessä tehdä. Keskusteltiin vilkkaasti ja monella opettajalla oli ajatusta ja toivetta asioista, mitä oppilaat voisivat kirjastossa ja kirjastolaisten kanssa tehdä. Suunnitelmat ja yhteistyökuviot alkavat realisoitua v. 2017. (Mm. opiskelijat järjestävät Entressessä poliitikkopaneelin, meppihaastattelun, kirjoittivat kirja-arvosteluja kirjanäyttelyyn ja kirjaston edustaja kävi aamunavauksessa mainostamassa lukutilojamme).

Wanhojen tanssit kiinnostivat hyvinkin nuoria.

Kirjaston tapahtumat ylittivät ensimmäisen kerran 20 000 kävijän määrän! Tapahtumiin osallistui 20 209 henkilöä, vaikka niiden määrä laski 16% ollen 702 kappaletta. Osallistujamäärä kasvoi 11 % vuoteen 2015 verrattuna. Tapahtumatuotannon osalta suunta kääntyi sinne, mitä tavoitellaan: vähemmän on enemmän.

 

Kultabileet. Suomi palkinto ja 7v. Onhan siinä juhlan aihetta!

Tapahtumista jäivät mieleen Suomi-palkintojuhlat, jotka pidettiin kirjaston 7-vuotissynttärinä aprillipäivänä. Samoihin aikoihin ajoittuu myös erityinen somepiikki Entressen kirjaston historiassa. Elokuun lopussa vietettiin Espoo-päivää, jonka teemana oli keskiaikainen Espoo. Ohjelmaa riitti kaikenikäisille ja Marttojen kasvi-, sieni- ja yrttipöydät keräsivät ympärilleen runsaasti tiedonhaluisia kyselijöitä ja katselijoita.

Kylläpä on kiva tehä ite!

La Fiamma di Danza-tanssiryhmän pukuloistoa Espoo päivässä.

 

Miekkailunäytösten jälkeen oli tilaisuus tutustua itse harrastevälineisiin.

Mitäköhän tolle pitäis tehdä?

Jukeboksin tiistain tanssit jatkavat hurjaa suosiotaan, juhannustansseista puhumattakaan. Ruokakurssit olivat täyteen buukattuja, niissä tehtiin mm. pizzaa ja muita italian herkkuja sekä sushia. Asunnottomien viikkoon liittyvä villasukkatempaus osoitti, kuinka paljon ihmisillä on halua auttaa: kirjaston vitriinit täyttyivät upeista sukista ja niitä riitti vielä kattoonkin ripustetuksi näyttelyksi.

Ilo liikkua! Jukeboksin tanssit ovat todellakin löytäneet paikkansa.

Vakituiset tapahtumat jatkuivat kuten ennenkin: käsityökerho Entikäs, novellikoukku, lukupiiri, kielikahvila yhteistyössä SPR:n kanssa, omatoimiset uutiskahvit kokoontuvat viikoittain ja Enter ry. antaa vertaistukea tietoteknisissä asioissa.  Muita tapahtumia olivat mm. e-kirjapäivä, Lainan päivä, erilaiset konsertit ja origamipajat.

Kansainvälisessä tarinakahvilassa moni ihminen sai tuntea tulevansa kuulluksi.

Kirjastossa kävi 443 019 asiakasta ja Jukeboksissa 23 800. Entressen kirjaston lainaus muodostaa 13% Espoon lainauksesta ja kappalemäärissä laskettuna se oli 316 776 nidettä. Lainaus väheni viitisen vuoteen 2015 verrattuna. Eniten laskua tapahtui aikuisten venäjänkielisen kaunokirjallisuuden kohdalla. Sen sijaan venäjänkielisen lasten aineiston lainaus kasvoi yli 10%. Koko 5K alueen lainaus on 18% Espoon lainoista ja kävijämäärä on 16,7%. Näyttää siltä, että kokoelmien kellutuksen ja omatoimiaukioloajan myötä lainaus- ja palautustapahtumia ”siirtyi” aluekirjastoista lähikirjastoihin.

Merja Peltola

Pedagoginen informaatikko

Entressen kirjasto

 

Lasten- ja nuortentiimin vuosi 2016

Jälleen on takana aktiivinen ja värikäs vuosi toiminnan ja tapahtumien osalta. Entressen kirjasto tavoittaa alueen lapset ja nuoret hyvin: osallistuminen päiväkoti- ja kouluryhmissä on aktiivista ja innokasta. Viime vuonna toiminnassa näkyivät myös Suomi-palkinnon suomat mahdollisuudet järjestää isompaa ja näyttävämpää.

Vuoden 2016 teema lastentoiminnan osalta muodostui vahvasti musiikin ja vieraiden kulttuurien ympärille sekä runouteen Runomatka-projektin myötä.

Vuoden aikana monet teemapäivät, kuten perhepäivät, koululaisten pajapäivät sekä Ilo lukea – tapahtuma saivat innoituksen vieraista maista ja kulttuureista. On tutustuttu erityisesti japanilaiseen ja italialaiseen kulttuuriin. Sen lisäksi on järjestetty musiikkipainotteista ohjelmaa päiväkotiryhmille sekä juhlistaessamme Suomi-palkintoa keväällä. Runomatka-projekti tavoittaa kaikki alueen kakkosluokkalaiset runomaistiaisineen sekä Johanna Venhon pitämine työpajoineen. Näiden lisäksi perustoimintaan kuuluvat satutunnit eri kielillä, kirjavinkkaukset, tiedonhaun opastukset sekä hyvin käyntiin lähtenyt pajatoiminta eri-ikäisille ryhmille. Yhteistyö MLL:n kanssa on tarjonnut alueen pikkulapsiperheille perhekerhon ja sen puitteissa runokylvetystä vauvoille.

Entressen pihalla voi pelailla ja joskus siellä on kirppis.

 

Nuortenosasto Kibe tarjoaa viihtyisän ja turvallisen paikan viettää aikaa kavereiden kanssa tai vaikkapa ottaa shakkimatsi Kiben työntekijää vastaan. Olemme tarjonneet halukkaille myös kerhomaista aktiviteettia vuoden mittaan. Suosittuja ovat olleet Minecraft- ja Sporttikerhot sekä syksyllä startannut shakkikerho.

Yhteistyön tuloksena Espoon Tyttöjen talon kanssa aloitti syksyllä toimintansa tyttöjen Candy-kahvila Jukeboksissa. Myös yhteistyö nuorisotila Sentterin kanssa on jatkunut entiseen tapaansa; työntekijät vaihtavat noin kerran kuussa paikkaa ja tapaavat tuttuja nuoria toisessa ympäristössä. Yhdessä nuorisotoimen kanssa toista kertaa järjestetty Manimiitti-tapahtuma kokosi alueen kahdeksasluokkalaiset kertomaan mielipiteensä mielekkäästä vapaa-ajantoiminnasta.

Alueen yläkoulut ovat käyneet aktiivisesti kirjavinkkauksissa sekä tiedonhaun opastuksissa. Erityisen paljon on toivottu S2-vinkkauksia ja siihen on panostettu vuonna 2016 myös perustamalla erityinen jojo-hyllykkö, mihin on kerätty helppolukuista kirjallisuutta sekä ala- että yläkoululaisille. Uuden opetussuunnitelman myötä on kirjastolla järjestetty vaihtelevaa ohjelmaa koululaisille ns. ilmiöpäivien merkeissä.

Tiina Ollikainen

Erikoiskirjastonhoitaja

Entressen kirjasto

 

Kalajärven kirjaston vuosi 2016

Kalajärven kirjastossa otettiin kesäkuussa käyttöön kauan odotettu omatoimi. Tämä tarkoittaa, että kirjastoon pääsee sisälle kirjastokortilla ja pin-koodilla joka päivä kello 7-22. Tämän myötä Kalajärven kirjaston kävijät nousivat hieman viime vuodesta eli kävijöitä oli koko vuonna melkein 56 000.

Kalajärvellä oli lurepartyt.

Muuten kirjastossa pyörivät tuttuun tapaan satutunnit lapsille joka torstai-aamu ja aikuisten lukupiiri joka kuukauden keskiviikkona. Tammikuussa kirjastossa järjestettiin heijastinpaja, missä päästiin tekemään oma heijastin. Toukokuussa musiikkisatu Ihmemaa Oz keräsi paikalle melkein 100 eka- ja tokaluokkalaista. Kesällä kirjasto huomasi olevansa pokestop suositussa Pokémon Go-pelissä. Tästä innostuneena kirjastossa järjestettiin lurepartyt eli kirjasto laittoi houkuttimen pokestopille tavoitteena houkutella pelaajille harvinaisia pokémoneja.

Kauklahden kirjaston vuosi 2016

Viime vuonna Kauklahden kirjaston kävijämäärät kasvoivat omatoimen myötä 87 % eli kirjastossa kävi yhteensä melkein 80 000 kävijää. Myös lainausmäärät nousivat yli 50 prosenttia. Kirjasto kiittää kaikkia asiakkaita huimasta noususta.

Lähellä sijaitsevat koulut ja päiväkodit kävivät ahkerasti satutunneilla ja kirjavinkkauksissa. Myös lastentapahtumat keräsivät paljon innokkaita katselijoita. Elokuussa kirjasto toimi uusien seitsemäsluokkalaisten ryhmäytyspäivän yhtenä rastina. Melkein 140 uutta seiskaluokkalaista tekivät nuortentila Oskuun uuden taideteoksen seinälle. Kauklahti–seura järjesti toisena vuotena peräkkäin Elävä joulukalenteri-tapahtuman, mihin kirjasto osallistui järjestämällä virtuaalisen joulusadun.

Ryhmäytyspäivän hieno tuotos Oskun seinälle.

Kauklahden historiaa käsittelevä kävelyretki keräsi ahkeria kävelijöitä kesäkuussa. Käsityökerho kokoontui kerran kuussa ja jouluna käsityökerholaiset opettivat muita virkkaamaan.

Karhusuon kirjaston vuosi 2016

Karhusuon koulun 3-6-luokkien oppilaat siirtyivät Lagstadin kouluun Espoon keskukseen. Tämän vuoksi henkilökuntaa oli syksystä lähtien paikalla vain kolmena päivänä viikossa. Onneksi omatoimen myötä kirjaston palvelut ovat kuitenkin käytettävissä joka päivä ja kävijöitä olikin tänä vuonna melkein 18 000.

Satukahvit keräsivät perheitä paikalle joka torstai ja keväällä kirjastossa järjestettiin ensimmäiset perhepäivät kahtena lauantaina. Helmikuun perhepäivän aiheena oli luonto, ja siellä lapset saivat kalastella kirjavinkkejä ja opettelivat tunnistamaan eri eläinten jalanjälkiä. Keväällä eka- ja tokaluokkalaiset opettelivat myös rakentamaan ja ohjelmoimaan robotteja legorobottikerhossa. Gumbölen omakotiyhdistys järjesti syksyllä kirjastossa keskustelutilaisuuksia alueen asukkaille.

Petra Rukkinen

Erikoiskirjastovirkailija

Entressen kirjasto

 

 

Tallennettu kategorioihin 2016, Espoon kaupunginkirjasto, Keski- ja Pohjois-Espoo, Lähikirjastot | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Lastenkirjastotyön vuosi 2016

Hops, nyt saapui uusi OPS!

Aluelastenkirjastonhoitajien työryhmä Rukkaset oli aktiivisessa keskusteluyhteydessä opettajien kanssa koko vuoden. Alkuvuoden tapaamisissa mietittiin, mitä yhteistyö oli siihen mennessä ollut ja mitä syksyllä voimaan tulevat uudet opetussuunnitelmat merkitsevät. Ideoitiin ja tutkailtiin. Tammikuussa käytiin esittäytymässä opetusalan Educa-messuilla. Vuoden mittaan oltiin myös monissa tapahtumissa mukana Kirjastopolkua edustamassa, osana Espoon KULPS! Kulttuuripolkua. Kesällä lastenkirjastolaisia oli konseptoimassa erilaisia kouluyhteistyössä jo toteutettuja työpajaideoita ja toisaalta myös aivan uusiakin ajatuksia Espoon kirjastopajojen työntekijöiden kanssa. Syksyllä sitten käynnistyikin uusi – kirjastojen kannalta varsin vilkas – lukuvuosi.

Koululaiset lukemaan ja samalla digivärkkäämään

Kouluyhteistyö monimuotoistui entisestään: digivärkkäämisen yhdistäminen kirjastosisältöihin osoittautui toimivaksi. Perinteisiä toimintamuotoja jatkojalostettiin toiveiden ja tavoitteiden mukaan, esim. QR-koodipohjaiset tiedonhakusuunnistukset, tiedonhakupakohuonetapahtumat, kirjatrailerit, animaatiotarinat, koodatut runot…

Pojat runoa säveltämässä

Spoken word -työpajassa sävelletään oma runo. Kuva: Sellon kirjasto

…ja pienet perässä

Päiväkoti-ikäisiä ja esikoululaisia kävi kirjastoissa paitsi erilaisilla satutunneilla myös erilaisissa esityksissä, konserteissa ja tapahtumissa. Mediakasvatustuokioiden, koodausleikkien ja animaatiopajojen suosio kasvoi räjähdysmäisesti. Alle kouluikäisiä opastettiin monissa kirjastoissa aktiivisiksi kirjastonkäyttäjiksi elämyksellisten satuseikkailujen kautta. Perhepäivät ja monet muut kirjastojen tapahtumat ovat matalan kynnyksen kulttuuripalveluja, joissa perheet saivat yhteisen kokemuksen kirjastosta monella tapaa antoisana ja virikkeellisenä vapaa-ajanviettopaikkana. Lisäksi lastenkirjastolaiset vierailivat säännöllisesti yhteistyössä kirjastoauton kanssa Siikajärven vastaanottokeskuksessa.

Ulla Nevanlinnan esityksessä eläydyttiin suuriin tunteisiin. Kuva: Tapiolan kirjasto

Kaikki lukemaan!

Lastenkirjastotyön tärkeimpiä tavoitteita on innostaa lapsia lukemaan; keinot vinkkauksesta ja lukudiplomeista lukubingon kautta lukuhaasteeseen olivat käytössä. Lukemaan innostettiin sekä koulupäivän aikana että sen jälkeen kirjastoon tulevia lapsia.

Kirjastopolun kirjailijavierailut ja kirjailijatyöpajat olivat suosittuja. Alakoululaisten kirjailijavierailuja järjestettiin yhteensä 51 ja niihin osallistui 1685 koululaista.

Hankkeet

Lisätyn todellisuuden työpajat

AR-hankkeessa toteutettiin lisätyn todellisuuden keinoin elämyksellisiä kirjastovierailuja erityisryhmille ja tavoitettiin peräti kolmisenkymmentä – niin päiväkotien kuin koulujenkin – erityisryhmää ja lähes tuhat osallistujaa. Osa työpajoista ryyditettiin Pulmaario-hankkeesta bongatuin ”matikkamaustein”. S2-ryhmiä eli luokkia, joissa ainakin osa oppilaista oppii suomea toisena kielenään, kävi AR-hankkeen myötä ja myös sen jälkeen aiempaa tiuhempaan kirjastoissa.

Pulmaario-kerhot

Pulmaario-hankkeen kerhot innostivat lapsia niin Sellossa, Entressessä, Tapiolassa kuin Kivenlahdessakin matematiikan ja ohjelmoinnin saloihin. Ohjaajina toimivat Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen sekä tietojenkäsittelytieteen laitosten opiskelijat. Tässä hankkeessa mukana olleilla kirjastolaisilla oli huima oppimisen tilaisuus, ja monenlaiset tavat tehdä toiminnallista matematiikka ja koodausta jäivät osaksi kirjastojen työpajatoimintaa.

Pulmaarioiden lisäksi järjestettiin monenlaista muutakin kerhotoimintaa. Kerhot kokoontuivat yhteensä 162 kertaa ja houkuttelivat mukaan 1983 lasta.

lapset fraktaalin keskellä

Kesäpulmaariossa teipattiin kirjaston lattiaan fraktaali. Kuva: Tapiolan kirjasto

Runomatkahanke 2. luokkalaisille

Keski-Espoon alueen kouluissa kiersi runoilija Johanna Venhon ja erikoiskirjastonhoitaja Pirkko Ilmasen runomaistiaismatka työpajoineen.

Tapahtumia ja teemaviikkoja

Harry Potter -ilta

Kansainvälinen Harry Potter -ilta helmikuussa sai Potter-fanit liikkeelle sankoin joukoin. Monessa kirjastossa oli mm. taikaliemipaja, loitsupaja, taikasauvapaja sekä tietokilpailu. Yhteensä Potter-aiheisia tapahtumia oli 10 ja osallistujia huimat 2685.

Sankaribussi-vinkkaukset

Välkky-kirjastoauto miehistönään kaksi lastenkirjastolaista, nuorisotyöntekijä sekä kuljettaja kiersi toukokuussa Sankari-vinkkausbussina viikon ajan Espoon viiden alueen kouluilla. Vinkattiin kirjoja ja keskusteltiin samalla ystävyydestä ja yksinäisyydestä, kavereista, kiusaamisestakin.

Ekaluokkalaiskampanja

HelMet-kirjastojen ekaluokkalaiskampanja sai tänä vuonna kumppaniksi kirjailija Tuula Kallioniemen ja kustannusosakeyhtiö Otavan. Ekaluokkalaiset saavat opintiensä alkamisen kunniaksi ikioman Reuhurinteen alakoulu -kirjan! Monessa kirjastossa järjestettiin jo syksyllä juhlia ekaluokkalaisten kunniaksi.

Koodaustapahtumat

Vuonna 2016 kirjastoissa koodattiin ahkerasti. Koodareiden ikähaarukka vaihteli eskareista eläkeläisiin ja välillä yhtä aikaa koodaamassa oli useampikin sukupolvi. Syksyllä etsittiin koodeja niin kirjastoista, kouluista, museoista kuin virtuaalimaailmoista Yleisradion tuottamassa pelissä Rosan koodi. EU-koodiviikolla Suomen Kirjastoseuran ja Googlen yhteistyössä pääsivät lukiolaiset hommiin Tapiolan kirjastoon oppimaan ja opastamaan pienille runokoodausta ja robotiikkaa.

runokoodausta Tapiolan kirjastossa

Tytötkin innostuivat koodaamisesta! Kuva: Tapiolan kirjasto

Kirjareppu

Tänä vuonna oli espoolaisten vuoro järjestää Lasten Kirjareppu -koulutuspäivä Helmet-kirjastojen lastenkirjastotyötä tekeville kollegoille. Marraskuisena torstaina Espoon valtuustotalolla puhuttiinkin todella painavaa asiaa: kuluneen vuoden aikana ilmestyneet lastenkirjat olivat keskiössä.

Lastenkirjastotyöryhmä Rukkasten puolesta

Heliminna Hakala ja Marjukka Peltonen

Tallennettu kategorioihin 2016, lastenkirjastotyö | Jätä kommentti

Espoonlahden kirjastot 2016

Espoonlahdessa tapahtui paljon, vaikka aluekirjastohanke ei edennytkään vuoden aikana. Suurimman muutoksen alueen kirjastopalveluihin toi Nöykkiön omatoimiaika. Nöykkiössä oli 40 000 kävijää enemmän kuin edellisenä vuonna. Lainauskin kasvoi 30 %. Saunalahden kirjaston kävijämäärä lisääntyi sekin huimasti. Kaikkiaan Espoonlahden kirjastoissa oli kävijöitä yli 367 000, mikä oli 13,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Alueen kirjastoista lainattiin lähes 310 000 lainaa.

Nöykkiön kirjastoon pääsi iltamyöhäänkin.

Omatoimiaika sai paljon kiitosta. Erityisesti opiskelijat käyttivät Nöykkiön kirjastoa aamusta iltaan. Muutkin asiakkaat olivat tyytyväisiä, kun saattoivat iltalenkillä noutaa varauksensa myös palveluajan päätyttyä. Nuoretkin löysivät omatoimiajan. Eri-ikäisten kirjastonkäyttäjien yhteiselämä ei sujunut aina parhaalla mahdollisella tavalla. Kirjasto järjestikin syksyllä Omatoimikirjasto – onni vai ongelma? -asukastilaisuuden, missä puhuttiin ongelmatilanteista ja etsittiin yhdessä ratkaisuja.

Kivenlahden kirjastossa tehtiin sisäilmaremontti. Kirjasto jouduttiin remontin takia sulkemaan kuuden viikon ajaksi. Remontin jälkeen aikuisten lehtisali muutettiin viihtyisäksi Olohuoneeksi, ja lasten- ja nuortenosastot vaihtoivat paikkaa. Kivenlahden kirjaston paja kasvoi hieman vuoden aikana, ja pajalaitteet olivat ahkerassa käytössä.
Soukan kirjastossa jatkettiin tilamuutosten tekemistä. Kirjastoon maalattiin ja rakennettiin pieni näyttelytila, jossa ehti loppuvuonna olla Karoliina Pertamon, Sarin Airolan ja Christel Rönnsin kuvitusnäyttelyt.

Christel Rönnsin kuvituksia

Soukassa, Nöykkiössä ja Kivenlahdessa koottiin elämyksellisiä aineistonäyttelyjä. Näyttelyihin liitettiin rekvisiittaa, vuorovaikutuksellisia elementtejä sekä infotaulussa vaihtuvia kuvia. Myös ajankohtaisiin ja päiväkohtaisiin teemoihin reagoitiin aineistonäyttelyin.

Asiakaspalveluun tehtiin useita pieniä parannuksia: kirjasto aloitti säännöllisen yhteistyön Espoon mielenterveysyhdistyksen kanssa, Nöykkiön kirjaston pieni työhuone muutettiin varattavaksi kokoustilaksi, Nöykkiöön ja Soukkaan saatiin asiakkaille kahvikeittopiste, ja aineiston palautusmahdollisuudet paranivat, kun Soukan kirjaston kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevan Alepan aulaan sijoitettiin kirjaston palautuslaatikko. Espoonlahden henkilökunta julkaisi myös palvelulupauksen asiakkaille.

 

Espoonlahden tapahtumat 2016

Kivenlahden Elokuva- ja kirjalukupiirissä keskusteltiin entiseen tapaan vilkkaasti vuoroin kirjoista ja vuoroin kirjoista tehdyistä elokuvista. Suomenkielinen kielikahvila kokoontui Kivenlahdessa, englanninkielinen Soukassa. Soukassa kokoontui myös käsityökerho, ja Saunalahden Novellikoukussa riitti innokkaita kirjallisuuden ja käsityön ystäviä.

Kivenlahden Elokuva- ja kirjalukupiiri Kirjan ja ruusun päivänä

Jo yli kymmenen vuotta toiminut Nöykkiön kirjaston lukupiiri jatkoi kokoontumisiaan Helga Varangin johdolla. Kirjasto organisoi lukupiirit Soukan, Puistokartanon ja Merikartanon palvelutaloille. Merikartanon palvelutalon lukupiiriä veti vapaaehtoisena Teresia Volotinen, joka piti myös Soukan kirjastossa huhtikuussa Aurora Karamzin -illan.

Naistenpäivää vietettiin Kivenlahden kirjastossa tanssien ja leikkien. Venäjänkielisen tilaisuuden juonsi Natalia Hämäläinen.

Naistenpäivän tanssit Kivenlahdessa

Yhdessä nuorisopalveluiden, Mannerheimin lastensuojeluliiton ja muiden toimijoiden kanssa järjestettyä Nöykkiö-päivää vietettiin toukokuussa jo kolmannen kerran. Nöykkiö-päivästä on muodostunut iloinen keväinen kyläjuhla, jota osataan jo odottaa.

Nöykkiö-päivänä pääsi kokeilemaan sumopainia.

Kivenlahden kirjasto välitti viljelylaatikkopaikkoja Ulappatorin kaupunkikeitaalle. Eri puolille kaupunkia rakennetut kaupunkikeitaat olivat Espoon Vihervuoden hanke. Kirjastossa järjestettiin toukokuussa Kaupunkiviljelyilta tuleville viljelijöille ja muille kiinnostuneille. Ulappatorin kaupunkikeitaalla käytiin kesäkuussa kirjastoauton kanssa esittelemässä kirjaston palveluja.

Puujalkavitsejä Ulappatorin kaupunkikeitaalla

Kirjastopyörä kiersi sään salliessa ympäri Espoonlahtea. Kirjastopyörä oli mukana mm. Pride-kulkueessa ja Asunnottomien yön tapahtumassa.

Kauniilla ilmalla kirjastopyörä kurvasi rannallekin.

Syyskuussa lähdettiin Kivenlahden kirjastossa Harry Nymanin johdolla vinyyliaikamatkalle Beatlesien maailmaan. Soukan kirjastossa juhlittiin lokakuussa tilamuutosta Maailman ihanin paikka kodin jälkeen -tilaisuudessa. Tilaisuuden nimi saatiin siitä, että eräs asiakas totesi Soukan kirjaston olevan hänelle maailman paras paikka kodin jälkeen.

Lokakuussa Tapiolan lausujat esiintyivät Soukassa Runo valaisee lokakuun -tilaisuudessa, ja marraskuussa Miestenviikolla oli kirjailijavieraana Pajtim Statovci.

Runo valaisi lokakuun

Myös kirjailija Siiri Enoranta vieraili Soukan kirjastossa marraskuussa. Vierailu oli osa Espoon kaupunginkirjaston sateenkaarevien kirjallisuustapahtumien sarjaa.

Kirjailija Siiri Enoranta

 

Virkkauksen ABC -tapahtuma joulukuussa Nöykkiössä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja SPR:n toteuttama Suomen Kulttuurirahaston Terhokerho kokoontui viimeistä vuottaan Nöykkiön kirjastossa. Terhokerho oli 3-vuotinen hanke, jossa lapset, eläkeläiset ja muut aikuiset viettivät yhdessä kiireetöntä aikaa leikin ja askartelun merkeissä.

Joulukuussa Saunalahden kirjastossa vietettiin jälleen yhteistä pikkujoulua. Kunniavieraana oli lasten rakastama Lukukoira Börje.

 

Eeva Jäppinen

Kirjastopalveluiden aluejohtaja

Espoonlahti

Lasten vuosi 2016 Espoonlahden kirjastoissa

”Kirjastoon on kiva tulla!”  – Espoonlahden kirjastoissa lapset ovat tärkeitä asiakkaita ja tämä näkyy toiminnassa. Vuonna 2016 alakoululaisille, päiväkoti-ikäisille sekä lapsiperheille järjestettiin kirjastoissamme yhteensä 536 tapahtumaa, työpajaa tai vierailua ja niissä kävi runsaat 11 000 henkeä.

Vastamainospajoissa keskusteltiin vilkkaasti myös vaatteiden alkuperästä.

Vinkkausten ja tiedonhaunopastusten lisäksi järjestettiin runsaasti uusien opetussuunnitelmien sisältöjä tukevia työpajoja. Niissä tehtiin mm. kirjatrailereita,  vastamainoksia ja animaatioita.

Omat lempilelut taiotaan tekniikan avulla eläviksi

Kiinalaisen taiteen tekniikoihin tutustuttiin kalligrafi Xinsheng Lin johdolla.

Kalligrafiataiteilijan vinkein syntynyt pöllö vinkkaa silmää

Alakoululaisten lisäksi myös eskarilaiset innostuivat koodaamisesta. Parikymmentä erityisryhmää puolestaan kävi tutustumassa lisätyn todellisuuden sovelluksiin ja 3D-tulostamiseen.

Tehdään, opitaan ja pidetään hauskaa, kaikki yhdessä!

Kirjailijoita vieraili kirjastoissamme kertomassa koululuokille omasta tuotannostaan ja työstään sekä ohjaamassa erilaisia työpajoja.

Antti Halme ohjaamassa sankarityöpajaa

Muutama tunnisti Silja Sillanpään Katti Matikaiseksi

Helmikuussa vietettiin Harry Potter -päivää diskoillen Soukan Pikku-Kikessä. Mediataitoviikolla kaikissa kirjastoissamme animoitiin, videoitiin, koodattiin ja tutustuttiin tekijänoikeuksiin. Samalla viikolla 112-päivänä vieraili päiväkoti-ikäisten riemuksi myös paloauto Kivenlahden kirjaston nurkalla. Kirjastossa oli tietenkin tarjolla myös satuja ja tietokirjoja tästä aihepiiristä.

Kivenlahdessa paloi onneksi vain innostus päiväkotilaisten silmissä

Kevään korvalla espoonlahtelaislapsia kokoontui Pulmaario-kerhoon ratkaisemaan koodeja ja visaisia matematiikkatehtäviä.

Äitienpäiväviikolla äiditkin pääsivät hieromaan älynystyröitään

Alkusyksyn ekaluokkalaisjuhlissa kaikissa kirjastoissamme juhlittiin koulutiensä aloittavia, jotka saivat Helmet-kirjastojen ja Otavan lahjoittaman Tuula Kallioniemen Reuhurinteen alakoulu -kirjan.

Syksyn mittaan alakouluille järjestettiin kirjastossa hauskoja tarina- ja tekniikkakaruselleja, joissa kauko-ohjattiin jalkapalloa pelaavia legorobotteja, koodattiin, tutustuttiin tekniikka-aiheisiin kirjoihin sekä kirjatrailereihin ja tutustuttiin lisättyyn todellisuuteen.

 

Yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa on monimuotoista: Lukuvuoden alkaessa Soukan kirjasto oli mukana kertomassa kouluyhteistyöstä ja lapsille kirjastossa järjestettävästä vapaa-ajantoiminnasta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden huoltajien vanhempainillassa. Kivenlahden kirjastossa puolestaan järjestettiin lokakuussa S2- eli suomea toisena kielenä oppivien päiväkoti-ikäisten perheille ILO LUKEA JA TEHDÄ YHDESSÄ -kirjastoilta. Tapahtumassa luettiin satuja useilla kielillä ja tutustuttiin paitsi erilaisiin kulttuureihin myös kirjaston Pajan erilaisiin vempaimiin. Lisäksi leivottiin yhdessä karjalanpiirakoita.

Karjalanpiirakoita tuunattiin yllättävinkin maustein, mm. chilillä

Päiväkoti-ikäiset ovat päässeet kutkuttaville mielikuvitusmatkoille kirjastojen satutuokioista. Välillä tarinaa on kuljetettu musiikin avulla ja lapsia leikittäen. Esimerkiksi maapallosatutunnilla tassuteltiin aina maailmaan ääriin asti ja eväiksi riitti kun oli ”laukussa leipää ja piimää vaan”.

Marraskuisissa kirjastoseikkailuissa Espoonlahden kirjastoissa vilisi paitsi eskareita ja viskareita myös hölmöläisiä. Elämyksellisessä lapsia kirjastonkäyttäjiksi ohjaavassa satuseikkailussa lapset pääsivät opastamaan hölmöläisiä siinä, miten kirjastossa tulee käyttäytyä ja kuinka kirjoja kohdellaan.

Hölmöläläisittäin mehua syödään ja keksejä juodaan.

Nöykkiö-päivänä keväällä ja Isien ja lasten lauantaina syksyllä oli kirjastossa tarjolla monenlaista mukavaa puuhaa perheille.

EppelPeppelin konsertissa avautui musiikin myötä tarinoiden aarrearkku.

 

Näyttelijä Jussi Ollila kiersi Espoonlahden neljässä kirjastossa pitämässä hauskan ja vuorovaikutteisen joulusatutuokion.

Heliminna Hakala

Aluelastenkirjastonhoitaja

Espoonlahden kirjastot

 

Saunalahden kirjaston lasten vuosi 2016

Kevätkausi polkaistiin vauhdikkaasti käyntiin Harry Potter-päivällä. Harry Potter -päivää juhlittiin koululla ja kirjastolla helmikuun alussa. Päivän suunnittelussa oli mukana myös nuorisotoimi ja talossa juhlittiin Potteria monin tavoin aamusta iltaan asti. Mediataitoviikkoa taas vietettiin järjestämällä viides- ja kuudesluokkalaisille tekijänoikeusluentoja.

Maailman tarinankerrontapäivänä 19.3. järjestettiin jo perinteeksi muodostunut Ilo lukea -tapahtuma, jossa 1.-2. -luokkalaiset pääsivät tutustumaan eri maiden kieliin ja kirjallisuuteen kirjaston maahanmuuttajatyöntekijöiden avulla.

Huhtikuun viimeisellä viikolla vietettiin Saunalahden koululla taas kirjakarnevaaleja, joissa palkittiin satu- ja lukudiplomiansioituneita luokkia ja oppilaita. Suuri osa oppilaista ja koulun ja kirjaston henkilökunnasta oli pukeutunut mielikirjahahmokseen ja juhla pääsi jopa YLE:n uutisiin asti. Huhtikuussa koululla vieraili myös Kalle Veirto kertomassa kirjailijantyöstä viidesluokkalaisille. Koulun erityisryhmät pääsivät tutustumaan lisättyyn todellisuuteen, kun  AR-hankkeen ihmiset kävivät tutustuttamassa heitä siihen yhden päivän ajan..

Toukokuussa pidettiin yhteistyössä MLL:n kanssa perhepäivä teemalla ”prinsessat ja sankarit”. Tapahtumassa oli monenlaista ohjelmaa: leffaesitys, kirpputori, letityspaja, kruunuaskartelua jne. ja se veti hyvin väkeä. Monet asiakkaat olivat pukeutuneet teeman mukaisesti ja paikalla nähtiin paljon niin prinsessoja kuin batmaneitakin. Perhepäivän lisäksi järjestettiin maaliskuussa myös yksi pienimuotoisempi Muksukino -tapahtuma yhteistyössä MLL:n  kanssa.

Näiden lisäksi kevääseen kuului paljon mm. koodaustyöpajoja, taapero- ja satutuokioita sekä eskareille suunnattu sanataidekerho.

Syksyllä toteutimme edelleen Saunalahden koulun kanssa kiinteää yhteistyötä. Luokille tarjottiin kirjavinkkauksia, kirjastonkäytönopetuksia, tiedonhaun opetusta ja erilaisia kirjapaketteja sekä lukupiiripaketteja. Myös satutuokiot jatkuivat syyskaudella.

Ekaluokkalaisille järjestettiin oma ekaluokkalaisjuhla, jossa kirjasto jakoi jokaiselle ekaluokkalaiselle kirjalahjan. Hölmöläisten kirjastoseikkailussa taas viskarilaiset pääsivät opastamaan hassuja hölmäläisiä kirjaston ja kirjojen käyttötavoissa.

Lisäksi toteutimme opettajien kanssa yhdessä viitosluokille rap-lyriikkatyöpajat, joissa lapset perehtyivät lyriikkaan ja rytmiikkaan, ja tekivät itse oman rap-runon sekä toteuttivat siihen musiikin itse ipadien garageband-ohjelman avulla. Seiskaluokat kävivät kirjastossa myös tutustumassa työelämään. Kirjasto järjesti tet-tunteja oppilaille ja oppilaat pääsivät tutustumaan kirjastotyöhön. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tukemiseksi kirjasto esitteli seiskoille ja seiskojen opettajille uusia työpajoja, joiden avulla oppilaat saivat vinkkejä erilaisiin, vähän perinteisistä poikkeaviin, nykyaikaisiin työtapoihin. Kiinnostusta herättivät mm. twitter-tarinatyöpajat sekä kuvallisen tarinankerronnan työpajat.

Saunalahden kirjasto järjesti syksyn aikana myös paljon erilaisia lastenkulttuuritapahtumia. Lapsille esiintymässä kävivät mm. Eppelpeppel, Tomi Pulkkinen sekä Jussi Ollila.

Johanna Martikainen

Pedagoginen informaatikko

Pia Göös

Erikoiskirjastovirkailija

 

Espoonlahden lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminta 2016

Kivenlahden, Nöykkiön ja Soukan kirjastoissa järjestettiin nuorten raadit keväällä. Kirjaston henkilökunta esittäytyi nuorille, juteltiin kirjaston säännöistä ja nuorten toiveista kirjaston suhteen.

  • Soukassa säännöt ovat useimpien mielestä kohtuulliset, eikä turhaan jäähyjä jaella, tuttu henkilökunta koetaan tärkeäksi. Kirjaston toivottiin järjestävän enemmän retkiä, hankkivan uusia lautapelejä ja pajoihin toivottiin oikeaa koodausta.
  • Kivenlahdessa toivottiin nuorille lisää sohvia, retkiä ja uusia pelejä. Mietittiin yhdessä miten esimerkiksi akustoinnilla voitaisiin ohjata nuorten äänet muita asiakkaita häiritsemästä, Kirjasto on hyvä paikka; täällä ei ole tylsää eikä tarvitse olla yksin.
  • Nöykkiössä toivottiin leffaesityksiä, käsityö-, askartelu tai lautapelikerhoja.

Perjantaisin tietokoneet pidettiin kiinni ja järjestettiin erilaisia pajoja.

Perjantaipajoissa askarreltiin, pelattiin legoroboteilla, konsoleilla ja lautapeleillä, tehtiin savitöitä, pinssejä, koruja, tanssittiin ja tehtiin musaa.

Pokemon go villitys näkyi myös kirjastossa, pidettiin lure partyjä ja tehtiin retkiä lähimaastoon etsimään pokemoneja.

Hiihtolomaviikolla teimme retket Reaktoriin ja Emman gladiaattorinäyttelyyn.

Kivenlahdessa lasten ja nuorten tilat vaihtoivat paikkoja. Pienimmät lapset saivat aurinkoisen satunurkkauksen ja isommille järjestyi oma nurkkaus sohvineen ja konsolipeleineen. Pajan välineistö lisääntyi, suosittujen 3 D tulostimien lisäksi saatiin vinyylileikkuri ja lämpörässi.

Soukassa koko kirjasto kävi läpi tilamuutoksen ja myös lasten ja nuorten osastoja tuunattiin. Vanhemmat nuoret saivat samalla oman nurkkauksen, jossa on nyt mukava tavata kavereita ja pelata tietokoneilla.

Kirjaston kesäleiri järjestetiin Soukassa heti kesälomien alettua. Ohjattua toimintaa oli maanantaista perjantaihin klo 10-14. Kelit eivät olleet ihan parhaat ulkoleikkeihin, mutta vesisotaa voi hyvin leikkiä sadesäälläkin.

Nöykkiössä kirjaston omatoimikäytön säännöistä juteltiin monena iltana nuorten kanssa. Miten kirjastossa pitää olla kun henkilökuntaa ei ole paikalla, toisten asiakkaisen huomioiminen ja yhteisestä tilasta huolehtiminen. Keskustelujen pohjalta lähdettiin tekemään nuorille omaa tilaa kirjastoon. Sohvat ja tietokoneen ovat nyt syrjemmässä pienten lasten puolelta. Vielä on matkaa siihen, että kaikki roskat löytävät tiensä roskikseen, mutta eiköhän siihenkin vielä jokin ratkaisu keksitä.

 

Keväällä Espoonlahden some-hitiksi nousi kahden nöykkiöläisen tytön perustama Etsivätoimisto Pandavakoilu. Heidän tekemä mainos löydettiin kirjaston ilmoitustaululta, päätimme vähän avittaa tyttöjä asiakkaiden löytämisessä ja postasimme kuvan kirjaston facebookiin. Eipä osattu arvata miten suuri suosio tuolkle päivitykselle tuli – melkein 600 tykkäystä ja 139 jakoa.

 

Nuorten joulutervehdys henkilökunnalle

Leena Kaunisto

Palveluesimies

Espoonlahti

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Maahanmuuttajatyö vuonna 2016

Asiointineuvonta Sellon, Tapiolan ja Entressen kirjastoissa 2016

Asiointineuvonnan suunnittelu aloitettiin huhtikuun alussa ja projekti eteni toimeenpanoon nopealla aikataululla pilottiluontoisesti kesää vasten. Tarkoituksena oli auttaa oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden eloa suomalaisessa byrokratiaviidakossa mm. asunnonhaussa, työnhaussa, perheenyhdistämisessä, Kela-lomakkeissa, jne. Toiminta oli alun perin suunnattu keskeisesti oleskeluluvan saaneille. Varsinainen (Lomake)palvelu avattiin sellon, Tapiolan ja Entressen kirjastoissa toukokuun alussa. Toiminta on kattanut myös kaikki loma-ajat. Syksyllä päätettiin muuttaa Lomakepalvelun nimi Asiointineuvonnaksi. Alusta asti tarvittiin omaa tulkkia ja myöhemmin ilmeni, että noin 80 % asiakkaista saa avun ainoastaan arabiaksi. Palvelun onneksi oma henkilökuntamme ja vapaaehtoiset löysivät toiminnan idean ja ottivat toiminnan omakseen vuoden mittaan.

Toimintamme on saanut asiakkailta paljon kiitosta. Pyrimme pitkäjänteisesti ratkaisemaan aina kulloinkin eteen tulevan ongelman tai kysymyksen ja tarvittaessa saamme tukea toisiltamme, organisaatioltamme ja yhteistyökumppaneiltamme.

Toiminnan aktiivisuuden taso nousi vuoden loppua kohden. Sekä työtunnit, että asiakasmäärät nousivat ennen saavuttamattomalle tasolle. Alkuperäisestä viidestä päiväpainotteisesta palvelutunnista nostimme aukiolon kuuteen iltapainotteiseen tuntiin ja asiakasmäärät kasvoivat alun keskimääräisestä kahden asiakkaan päivävolyymista keskimääräiseen seitsemään asiakkaaseen päivässä vuoden loppuun mennessä. Toimintaa kehitetään pitkäjänteisen laadukkaasti tulevaisuus mielessä ja päivänpolttaviin ongelmiin keksitään ratkaisut – Carpe diem – jalat maassa.

Puhumme suomea -kielikahvila Sellossa 2016

Sellon kirjastossa on kokoontunut Puhumme suomea -kielikahvila kesäkuun alusta alkaen kaksi kertaa viikossa tunnin ajan kerrallaan. Kantavana teemana kahvilassa on ollut kielen oppimisen lisäksi kohtaaminen, yhdessä olo sekä keskustelu kahvin, teen ja erilaisten kielellisten, ajankohtaisten sekä yhteiskunnallisten teemojen ympärillä. Kielikahvila on ollut kaikille niin kielen opetuksesta huolehtiville vapaaehtoisille ja kirjastolaisille, kuin opiskelijan roolissa oleville turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille yhteisöllisyyden ja voimaantumisen paikka.

Puhumme suomea -kielikahviloita on seitsemän kuukauden aikana järjestetty 53 ja niihin on osallistunut noin 2200 innokasta kielen opiskelijaa. Vapaaehtoisia kielikahvilatoiminnassa on ollut mukana kaikkiaan 13, joista paikalla vaihtelevasti 5-8 henkilöä. Kirjaston henkilökunnasta on kielikahvilaan osallistunut pääsääntöisesti noin 4 henkilöä.

Opi suomea -kahvila toiminta Tapiolassa 2016

Tapiolan kirjastossa kokoontui iloinen ja innokas suomenkieltä opetteleva kahviporukka koko vuoden ajan. Vapaaehtoisten ja kirjastolaisten avulla turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat paneutuivat suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen vuodenkierron mukaan 12 kuukauden ajan kaksi kertaa viikossa tunnin tai puolitoista tuntia kerrallaan. Kirjasto huolehti kahvista ja pikkupurtavasta sekä teki itse selkeitä yksinkertaisia tekstejä keskustelunavaukseksi ja eri ikäiset suomenkieltä taitavat vapaaehtoiset huolehtivat siitä, että juttu sujui ja nauru raikasi.

Tunnelma oli koko vuoden kannustava iloineen ja suruineen. Kielikahviloita järjestettiin yhteensä 105 ja niihin osallistui 1593 henkeä.

 Matti Kuusela, Anu Kytömäki ja Raisa Alameri

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti